Matematiikka|Opettajia pitäisi kouluttaa, jotta he eivät opettaisi väärin ja tuhoaisi lasten intoa opiskella, sanoo palkittu matemaattisten aineiden opettaja Marika Toivola.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Palkittu matemaattisten aineiden opettaja Marika Toivola kritisoi opettajia, jotka estävät lahjakkaita oppilaita etenemästä omaan tahtiin.
Toivolan mukaan tasapäistäminen lisää ongelmia luokassa, ja opetusta tulisi eriyttää enemmän myös ylöspäin.
Toivola sanoo, että opettajat tarvitsisivat kipeästi koulutusta ja ymmärrystä siitä, että opettamisen keskiössä tulee olla oppilaan oikeus oppimiseen.
Aivan järkyttävää. Opettajilla ei ole oikeutta toimia tällä tavoin.
Näin sanoo palkittu matemaattisten aineiden opettaja Marika Toivola ja viittaa HS:n perjantaina julkaisemaan mielipidekirjoitukseen, jossa yläkouluikäisen lapsen vanhempi ihmetteli matematiikan opettajan työskentelytapaa.
Mielipidekirjoituksessa kerrotaan, että opettaja oli kieltänyt matemaattisesti lahjakasta lasta tekemästä tehtäviä itsenäisesti oppitunnilla. Hän oli myös kirjannut oppilaalle negatiivisen merkinnän viestijärjestelmä Wilmaan, kun tämä oli tehnyt oppikirjan laskutehtäviä, jotka oli tarkoitettu seuraavalle tunnille.
Tästä seurasi se, että oppilas koki, ettei enää opi mitään tunneilla, vaan istuu vain tyhjän panttina tekemättä mitään.
Toivola pitää kauhistuttavana sitä, että oppilaita ikään kuin rangaistaan siitä, että he ovat oma-aloitteisia oppimisessaan. Samalla tämä on hänen mukaansa valitettavan yleistä suomalaisissa kouluissa.
”Suomalaiselle kulttuurille on ominaista viestiä [oppilaalle], että sinä olet nyt ollut vähän liian taitava, odota hetki, että muut pääsevät samalle tasolle. Se on innokkaalle opiskelijalle tosi julmaa.”
Tasapäistämisen sijaan opetusta tulisi Toivolan mukaan eriyttää enemmän, ja tarvittaessa myös ylöspäin. Tämä torjuisi alisuoriutumista, lisäisi opiskeluintoa ja motivaatiota ja voisi vähentää levottomuutta ja häiriköintiä tunneilla.
”Tasapäistäminen lisää ongelmia luokassa. Se tekee oppilaista laiskoja. Toki pitää huolehtia, että heikoimmatkin osaavat vähintään perusasiat, mutta tämä ei tarkoita, että opettaja saisi opettaa vain perusasiat. ”
Toivolan mukaan kaikille suunnattujen samojen, rutiininomaisten tehtävien sijaan voisi olla esimerkiksi avoimia tehtäviä, jotka haastavat matemaattista ajattelua. Epäonnistumisen mahdollisuuksia tulisi myös olla enemmän, sillä ne tukevat oppimista, Toivola kokee.
”Jos oppilas saa eteensä tehtävän, jota ei heti osaakaan ratkaista, hän pääsee käyttämään aivonystyröitään, ehkä pyytämään apua. Mutta jos oppilas ei lainkaan epäonnistu, innostuminenkin voi jäädä kokematta.”
Mielipidekirjoituksen mukaan opettaja oli perustellut toimintaansa sillä, että opetussuunnitelma ei mahdollista tehtävien yksilöimistä ylöspäin oppilaiden taitotason mukaisesti. Toivola ei niele selitystä.
”Opettaja on tulkinnut opetussuunnitelmaa täysin väärin. Se, että opettaja säännöstelee, mitä saa tehdä, ei ole nykyoppimiskäsityksen mukaista eikä opetussuunnitelman sallimaa toimintaa. Se on sitä, että opettaja ei hoida tehtäviään”, Toivola kritisoi.
Toivola on valittu vuoden 2019 matemaattisten aineiden opettajaksi ja kuuluu Matematiikan opetuksen kansalliskomiteaan. Hän on huolissaan laskeneesta matematiikan osaamisesta mutta myös opettajien asiantuntijuuden tasosta.
”Opettajat tarvitsisivat kipeästi koulutusta. 30 vuotta sitten saadulla koulutuksella ei vastata tämän päivän oppimishaasteisiin.”
Toivolan mukaan opettamisen keskiössä tulisi olla oppilaan oikeus oppimiseen ja itseohjautuvuuden tukeminen, ei opettajan oikeus opettamiseen.
”Kannatan opettajan autonomiaa opettaa, mutta se ei tarkoita, että saisi toimia vastoin opetussuunnitelmaa ja hillitä oppimista.”