Eilen21:00
Euroopan keskuspankki puskee digieuro-hankettaan eteenpäin.
Lokakuun lopussa hanke siirtyi hahmotteluvaiheesta teknologian valmisteluun. EKP:n mukaan eurooppalaiset poliittiset johtajat ovat hiljattain pyytäneet hankkeen kiihdyttämistä. Pyyntö on väitetysti esitetty suljettujen ovien takana käydyssä Euro Summit -tapaamisessa.
Keskuspankin oletus on, että EU-parlamentti ja ministerineuvosto hyväksyvät vaadittavan lainsäädännön ensi vuonna. Sen jälkeen koittaisi pilottivaihe. Vuonna 2029 koko eurojärjestelmä olisi valmis digieuron käyttöönottoon.
Lyhyesti sanottuna digieuro on EKP:n hallinnoima digitaalinen valuutta, jota voisi käyttää lähestulkoon kaikessa maksuliikenteessä euroalueella.
Tavalliselle kansalaiselle digieuroa markkinoidaan ilmaisena ja tietoturvallisena ”digikäteisenä”, jota voisi käyttää jopa ilman internetiä, puhelimiin tai maksukortteihin asennettavan sirun avulla. Fyysiseen käteiseen digieuroa ei silti voi rinnastaa. Taustalla on keskitetty tietojärjestelmä, joka pitää kirjaa transaktioista ja pyrkii automaattisesti tunnistamaan laittoman rahaliikenteen muotoja.
Digieuron edut yksityisten pankkien tarjoamiin maksupalveluihin verrattuna ovat tulkinnanvaraiset. EKP:lle väline tuo uutta valtaa Euroopan maksuliikenteessä, jota dominoivat etenkin amerikkalaiset Visa ja Mastercard. Samalla EKP ryhtyy eurooppalaisten yksityispankkien kilpailijaksi.
Hanke on osa globaalia keskuspankkien digivaluuttavimmaa. Yli 130 digivaluutan parissa puuhanneen valtion joukossa Yhdysvallat on ainoa, joka on virallisesti kieltänyt sellaisen kehittämisen. Perusteluissa sanotaan, että keskuspankkien digivaluutat luovat riskejä finanssijärjestelmän vakaudelle ja kansalaisten yksityisyydelle.
Euroopassa on valittu toinen suunta. Keskuspankkipohjaisen digivaluutan globaali edelläkävijä on ollut Kiina, jonka digijuanista on hyvää vauhtia tulossa osa kansalaisten automatisoidun valvonnan ja kontrollin ekosysteemiä.
EU-komissio ilmoitti vastikään haluavansa eurooppalaisille yrityksille ”digilompakot”, joiden olisi määrä helpottaa asiointia viranomaisten kanssa. Kun digieuro on todellisuutta, tuskin menee kauaakaan, kun se naitetaan lompakkoineen osaksi myös EU-kansalaisten viranomaiskontakteja ja sitä myötä henkilötietojärjestelmiä.
Inhorealistisesti katsottuna Euroopassa valmistellaan ylikansallisen poliittisen elimen digi-infraa, jota on mahdollista käyttää kansalaisten toiminnan ohjailuun. Tämä avaa riskin vakaville poliittisille väärinkäytöksille etenkin kriisien ja poikkeustilojen aikana.
Kirjoittaja on Kauppalehden toimittaja.