Kohuttu ohjaaja Jouko Turkka eli pihisti mutta kuoli rikkaana miehenä.
Teatteriohjaaja Jouko Turkka (1942 – 2016) oli Suomen vihatuin ja puhutuin mies. Kaikilla tuntui olevan mielipide hänestä, vaikka monet eivät olleet nähneet yhtään hänen ohjaamaansa esitystä. Myös Turkan ajasta Teatterikorkeakoulun professorina on kirjoitettu ja kohuttu paljon.
19. elokuuta ilmestyy ensimmäinen elämäkerta suomalaisen teatterihistorian unohtumattomasta ohjaajasta, Jouko Turkasta. Kai Häggmanin kirjoittama tietokirja Pahansisuinen – Jouko Turkan elämä (Tammi) kertoo Jouko Turkan tarinan ja kuvaa samalla suomalaisen kulttuurielämän värikkäitä vuosikymmeniä.
Jouko Turkka pukeutui usein lenkkeilyvaatteisiin. Kuva: Vesa Oja
Jouko Turkka oli paradoksien mies. Epäsosiaalinen, mutta viihtyi julkisuudessa. Kriitikoiden ylistämä ja oppilaiden pelkäämä ja rakastama. Turkan hymyn alla piili kirjan mukaan salakavala myrkyllisyys. Hymy merkitsi, että joku ilkeys teki tuloaan.
Kirjailija Hannu Salaman mukaan julkisuuskuva oli Turkalle tärkeä, ja hän pelasi jo varhain median kanssa omia pelejään.
– Turkka tyrkytti ihmisille epäluuloja ja ennakkoasenteita itsestään. Hänet nähtiin milloin missäkin roolissa: ääritaistolaisena, leppymättömänä naisvihaajana, seksuaalineurootikkona, fanaattisena heterona, rienaajana, fasistina, sadomasokistina, vuoroin Moskovan kätyrinä ja CIA:n agenttina, Hannu Salama kertoo kirjassa.
Heinäkuussa 2016 hoitokodissa kuollut Jouko Turkka oli varakas mies, vaikka hän asui professorivuosinaan vaatimattomasti kaksiossa Helsingin Kalliossa.
Kirjan mukaan Jouko Turkka ryhtyi vähitellen ostamaan osakkeita.
– Kuollessaan hänellä oli salkussaan peräti 34:n Helsingin pörssissä noteeratun yhtiön osakkeita noin 900 000 euron edestä, Kai Häggman kertoo kirjassa.
Kirjan mukaan salkku oli täynnä Sammon, Koneen, Wärtsilän, Nokian renkaiden, Nokian, UPM:n ja Keskon kaltaisia osakkeita.
– Turkka oli itse salkustaan ja sen saamasta julkisuudesta kiusaantunut, mutta totesi, ettei käytä sitä omaksi hyväkseen. Osakkeista ei ollut hänelle mitään iloa, mutta hän oli sitoutunut salkun hoitamiseen, Kai Häggman kertoo kirjassa.
– Jokainen Turkan Kallion Karhupuiston reunalla sijainneessa saastaiseksi ja askeettiseksi mainitussa kaksiossa vieraillut saattoi todeta, ettei Turkka todellakaan sijoittanut omaan itseensä sentin vertaa.
IS kirjoitti Turkan omaisuudesta myös pian tämän kuoleman jälkeen kesällä 2016.
Turkka ei tykännyt puhua omaisuudestaan, mutta hän suostui kuitenkin kommentoimaan omistuksiaan Ilta-Sanomille helmikuussa 2006. Näihin aikoihin Turkan salkussa oli 21 suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita yhteensä runsaan puolen miljoonan euron arvosta.
– Olen sitoutunut huolehtimaan salkusta. Se on nimissäni, mutta en käytä sitä hyväkseni eikä minulla ole siitä mitään nautintoa tai iloa. Joudun vain kärsimään tällaisten juttujen takia. Mutta en sano kenelle tai mille olen sitoutunut, Turkka kommentoi tuolloin.