Pääkirjoitus|Puolustusteollisuus ja kaksikäyttötuotteita tekevät teknologia-alan startupit houkuttelevat pääomasijoittajia, jotka aiemmin pitivät alaa epäeettisenä. Samaan aikaan Puolustusvoimat ottaa tekoälyloikkaa.
23.11. 2:00
Puolustusmenot kasvavat Euroopassa nopeammin kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Syyt siihen ymmärretään hyvin, ainakin Venäjän rajamaissa. Myös sotiminen muuttuu vauhdilla.
Venäjän aggressiivisuus ja trumpilainen nationalismi panevat Nato-maat nostamaan kovat puolustusmenonsa 3,5 prosenttiin. Euroopan turvallisuuden maksaja vähintäänkin vaihtuu, ja liittolaissuhde Yhdysvaltoihin on kovilla.
Suomessa Puolustusvoimilla on aivan uuden mittaluokan valtuudet käydä lähivuosina ostoksilla. Lista on pitkä ja puolustushankinnat vuosikausien projekteja. Samaan aikaan olisi otettava lennossa opiksi Ukrainan sodasta.
Ukrainalaiset ja venäläiset näyttävät rintamalla, millä vauhdilla sotiminen muuttuu. Tarvitaan nopeutta ottaa siviilimaailman keksinnöt sotilaskäyttöön.
Valtiot ovat ostoksilla, ja siksi pääomasijoittajatkin ovat tajunneet, että hunajapurkki on auki. Puolustusteollisuus on uusi cleantech. Ala vetää puoleensa myös niitä, joille investoiminen puolustusteollisuuteen oli vielä viisi vuotta sitten epäeettistä.
Danske Bankin tuoreen selvityksen mukaan Pohjoismaihin on virrannut vuosina 2019–2025 noin 1,5 miljardia euroa pääomarahoitusta puolustus- ja kaksikäyttöteknologian kasvuyrityksille. Suomi on noussut alan pääomarahoituksen veturiksi Pohjoismaissa. Rahaa saavat erityisesti kvantti- ja avaruusteknologian firmat.
Suomessa on nyt kaksi kansainvälistä tähteä, kvanttiyhtiö IQM ja satelliittiyhtiö Iceye. Iceye on eräänlainen alan häirikkö, sillä sen satelliitit tarjoavat lähes mille tahansa valtiolle pääsyn aiemmin vain suurvaltojen ulottuvilla olleisiin kyvykkyyksiin.
Ison osan puolustusbuumista ottavat toki myös Patrian kaltaiset perinteiset yhtiöt. Nokiakin on tullut kaapista ja asemoinut itsensä avoimesti puolustusalan toimijaksi.
Siviilipuolelta puolustusalan markkinoille kurkkivat pienemmät yritykset ovat kuitenkin huolissaan siitä, ymmärtääkö ainoa asiakas eli Puolustusvoimat, mitä olisi tarjolla. Puolustusvoimat puolestaan odottaa startupeilta ymmärrystä alan erityispiirteistä.
Sotatalous pyörii veronmaksajien rahoilla, mikä tarkoittaa pitkiä hankintasyklejä ja tiukkoja säännöksiä. Teknologiayrityksiltä vaadittaisiin ratkaisuja, jotka sujahtavat aiempiin järjestelmiin nopeasti, sillä valmiutta ei panna tauolle järjestelmäpäivityksen ajaksi. Tärkeintä ei ole suuri varasto vaikkapa drooneja, vaan kyky valmistaa ajanmukaisia laitteita ja käyttää niitä tehokkaasti sodan oloissa.
Slushissa puolustusalan tapahtumassa puhunut Maavoimien komentaja Pasi Välimäki sanoi kysyvänsä juttusille tulevilta firmoilta heti kättelyssä, onko näiden innovaatio käytössä Ukrainassa ja miten se on toiminut sodassa. Toisaalta Ukrainan sodan oppeja on sekin, että kun on kiire, riittävän hyvää on se, mikä tappaa.
Suomi on perinteisesti ylpeillyt sillä, että rajalla on rautaa. Nyt siellä pitää olla tekoälyä. Ajan hengen näyttää uutiskuva, jossa Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola poseeraa tekoäly-yrittäjä Peter Sarlinin kanssa.
Puolustus- ja siviiliteknologioiden raja hämärtyy. Murros tuo julkiseen keskusteluun uusia vaikeita aiheita. Lainsäätäjätkin vasta opettelevat ymmärtämään, mitä aseet ja sotiminen ovat tekoälyn, miehittämättömien järjestelmien ja kybersodan aikakaudella.
Tekoäly mullistaa maailmaa nopeammin kuin edes haluaisimme, ja isot rahat ovat liikkeellä. Puolustusvoimat yrittää pysyä perässä myös suomalaisfirmojen avulla.
Torstaina Nokia ja valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi kertoivat sijoittavansa yhteensä 100 miljoonaa euroa Peter Sarlinin perustamaan Nest AI -yhtiöön, joka kehittää tekoälyä puolustusteknologioihin.