Koronavirus viettää hiljaiseloa, mutta lähes varmaa on, että tilanne muuttuu.
Pandemia teki tutuiksi koronan kotitestit. Adobe Stock / AOP
Koronavirus on viettänyt Suomessa kesäkuukaudet hiljaiseloa. Kesällä yleensäkin hengitystieinfektiot ovat harvinaisempia kuin muina vuodenaikoina.
Koronavirus levisi kulovalkean tavoin vuoden 2020 alussa ympäri maapalloa. Sen jälkeen sen yleisyys on aaltoillut.
Influenssa-aalto tulee Suomeen vuosittain yleensä vuodenvaihteen tienoilla, mutta koronan suhteen tällaista vakiintunutta aaltoilua ei ole nähty. Vuoden 2023 syystalvella koettiin yksi suuri korona-aalto, vuonna 2024 samaan aikaan oli kaksi lievää huippua.
– Lienee todennäköistä, että jossain määrin viruksen esiintyvyys taas nousee loppuvuodesta, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Leif Lakoma.
Lakoma ei lähde ennustelemaan sitä, millainen tuleva koronaviruksen muoto tuolloin yleistyy. On mahdotonta tietää etukäteen, kuinka suuri osa kansasta koronaan sairastuu tai kuinka vakavaa tautia tuolloinen virus aiheuttaa.
Pahin on alussa
Tähän mennessä korona on yleisesti ottaen huomattavasti lievempi tauti kuin silloin, kun elettiin pandemian alkuaikoja.
Viruskannat ovat muuttuneet entistä lievempää tautia aiheuttaviksi. Sairastetut koronat ja koronarokotukset ovat antaneet vastustuskykyä tautia vastaan.
Kun koulut alkavat ja palataan kesälomilta töihin, hengitystieinfektiot yleistyvät. Kaikkia näitä tauteja vastaan toimivat edelleen samat ehkäisykeinot kuin ennenkin.
Lakoma neuvoo noudattamaan hyvää käsihygieniaa.
– Riskiryhmäläisten kannattaa ottaa tarjolla olevat rokotukset.
– Lisäksi olisi hyvä, että ihmiset yrittäisivät pysyä sairauden alussa kotona. Hengitystieinfektioissa tartuttavuus on pahin alussa, Lakoma sanoo.
THL:n ylilääkäri Leif Lakoma toivoo, että ihmiset muistaisivat peruskeinot hengitystieinfektioiden torjumiseksi. Atte Kajova
Kuin rajoitusten aikaan
Evoluutiobiologi Tuomas Aivelon mielestä kysymys siitä, missä koronavirus nyt luuraa, on hyvä.
Aivelon mukaan virusta on viime aikoina raportoitu ympäri maailmaa lähes saman verran kuin pandemian alussa, jolloin ympäri maailmaa asetettiin ankaria rajoituksia viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.
– Nyt on itse asiassa tultu alemmalle tasolle viruksen määrässä kuin silloin, kun rajoitukset olivat voimassa.
Tiheimmin korona-aaltoja tuli vuonna 2022, jolloin uusia, toinen toistaan nopeammin leviäviä koronavariantteja kehittyi nopeassa tahdissa.
Tuolloin virus yritti Aivelon mukaan kaikkiin mahdollisiin suuntiin erilaisin keinoin.
– Kyllä se minut yllätti, että virus muuttui niin nopeasti pandemian alun jälkeen entistä nopeammin leviäväksi.
Evoluutiobiologi Tuomas Aivelon mukaan koronaviruksesta on opittu paljon sellaista, joka auttaa varautumisessa seuraavaan pandemiaan. Pete Anikari
Rajat tulivat vastaan
Vuoden 2022 jälkeen ainoa variantti, joka kirkkaasti päihitti leviämiskyvyssä aiemmat variantit, tuli vuoden 2023 lopussa.
– Voi olla, että viruksen mahdollisuuksien rajat ovat tulleet vastaan, Aivelo miettii.
Vielä koronavirus ei ole kuitenkaan siinä vaiheessa, että sen aiheuttamat tautiaallot olisivat ennustettavissa eli vakiintuneet tietyin ajoin tuleviksi.
Vaikka koronavirus on viheliäinen taudinaiheuttaja, jotain hyvääkin Aivelo tutkijana siitä löytää. Nykymenetelmin virusta ja sen leviämistä on voitu analysoida ja tutkia aivan uudella tavalla.
– Ensimmäisen kerran historiassa meillä on ollut tarkka näkymä pandemiaan.
Tästä tiedosta on Aivelon mukaan varmasti hyötyä seuraavan pandemian tullen.