Joka toinen iäkkäiden yhteisöllisen asumisen asiakkaista on muistisairas, kertoo THL. LEHTIKUVA / Mikko Stig
Suomessa jopa puolet iäkkäiden yhteisöllisen asumisen asiakkaista on muistisairaita, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Lisäksi kahdella kolmasosalla asiakkaista on heikentynyt kognitio, ja joka kolmas tarvitsee paljon apua arjessaan.
Tiedot käyvät ilmi THL:n selvityksestä yhteisöllisestä asumisesta viime ja toissa vuodelta.
Vuonna 2023 lakiin tullut yhteisöllinen asuminen on hyvinvointialueiden tarjoama asumispalvelu, johon kuuluu asiakkaalle sopiva asunto ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Asumismuoto on tarkoitettu iäkkäille ihmisille, joiden tarpeisiin kotihoito ei riitä mutta jotka eivät kuitenkaan tarvitse ympärivuorokautista hoitoa.
THL:n mukaan tuore selvitys kokoaa ensimmäistä kertaa yksiin kansiin laitoksen lakisääteisten vanhuspalveluiden tiedonkeruiden tuloksia yhteisöllisestä asumisesta.
Lääke-epäselvyyksiä ja pulaa työntekijöistä
THL kertoo, että suurin osa yhteisöllisen asumisen asiakkaista on tyytyväisiä saamaansa palveluun. Heillä tyytyväisyys elämään, virkistystoimintaan ja ulkoilumahdollisuuksiin on korkeampi kuin kotiin tuotetussa kotihoidossa tai ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Yhteisöllisessä asumisessa myös koetaan vähemmän yksinäisyyttä.
Tästä huolimatta asumismuodossa on THL:n selvityksen perusteella myös ongelmia. Erityistutkija Johanna Edgren THL:stä sanoo, että rekisteritiedot vahvistavat ainakin osittain mediassakin esiin nousseita haasteita yhteisöllisessä asumisessa.
– Aluehallintovirastojen selvitysten mukaan ongelmina ovat olleet muun muassa asiakkaan tarpeisiin riittämättömät palvelut, työntekijöiden puute ja lääke-epäselvyydet, Edgren sanoo tiedotteessa.
Hän kertoo, että varsinkaan kaikki muistisairaat eivät välttämättä saa yhteisöllisessä asumisessa riittävästi tukea tarpeisiinsa nähden.
– Muistisairas iäkäs ei esimerkiksi aina pysty hälyttämään apua tai hakeutumaan mukaan yhteisölliseen toimintaan, Edgren kertoo.
Isoja alueellisia eroja arviointimäärissä
THL sanoo, ettei läheskään kaikille yhteisöllisen asumisen asiakkaille ole edes tehty palvelutarpeen ja toimintakyvyn lakisääteisiä RAI-arviointeja. Kyseessä on standardoitu ja kansainvälisesti käytössä oleva arviointivälineistö.
Keskimäärin alle puolet yhteisöllisen asumisen asiakkaista on saanut tällaisen arvioinnin. Määrissä on huomattavia alueellisia eroja. Esimerkiksi Satakunnassa vain joka kymmenes on arvioitu, ja Kainuussa osuus on THL:n mukaan vielä pienempi.
Myöskään lääkehoidon kokonaisarviointeja ei ole tehty kaikille yhteisöllisen asumisen asiakkaille. Keskimäärin tällainen arviointi puuttuu alle viidesosalta, mutta tässäkin on eroja alueiden välillä. Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa arviointi puuttuu yli puolelta asiakkaista.
Eetu Halonen