Elokuvan erikoistehosteet ja näyttelysuoritukset keräävät kiitosta, mutta dubbaus koetaan erikoisena ratkaisuna.

Lapset kävelevät jäällä ja taustalla näkyy jäänmurtaja Sampo. Kuva on ote Tonttu-elokuvasta.

Avaa kuvien katselu

Tonttu-elokuvaa on kuvattu muun muassa Kemissä. Elokuvan kohtauksessa roolia näyttelee myös jäänmurtaja Sampo. Kuva: Dreamland Pictures Oy

Lapissa kuvattu suurelokuva Tonttu on vetänyt katsojia elokuvasaleihin.

Kemiläisen ohjaajan Joonas Berghällin Tonttu sai ensi-iltansa 14. marraskuuta. Se nousi ensimmäisenä viikonloppunaan Suomen toiseksi katsotuimmaksi elokuvaksi 9 547 katsojalla. Kaikkiaan kymmenen päivän aikana elokuvan on nähnyt jo yli 25 600 ihmistä.

Jouluseikkailusta povataan kansainvälistä hittiä, ja se on myyty 35 maahan. Elokuvan budjetti on 3,5 miljoonaa euroa. Se on kuvattu englanniksi ja se dubataan muun muassa suomeksi.

Ohjaajan Joonas Berghällin mukaan positiivista palautetta kansainvälisiltä rahoittajilta on tullut muun muassa Cannesin ja Berliinin elokuvajuhlilla.

Kehuja pääosakolmikolle

Kotimaisessa mediassa ja elokuvablogeissa Tonttu on kerännyt tähtiä kahdesta neljään. Esimerkiksi Helsingin Sanomilta ja Ilta-Sanomilta elokuva on saanut kolme tähteä.

Kehuja elokuva saa etenkin erikoistehosteistaan, lavasteistaan sekä pääosia näyttelevästä lapsikolmikostaan. Toisaalta esiin on nostettu sitä, eikö suomalaisten lapsinäyttelijöiden joukosta olisi löytynyt sopivia, sillä valtaosa muista näyttelijöistä elokuvassa on kuitenkin kotimaisia.

Palkittu ohjaaja-tuottaja Joonas Berghäll halusi tehdä jotain dokumenttielokuvista poikkeavaa. Video: Risto Koskinen / Yle

Suomeksi dubbaaminen on arvosteluiden mukaan ymmärrettävä mutta paikoin häiritsevä valinta – etenkin suomalaisten näyttelijöiden kohdalla, jotka siis puhuvat itsensä päälle.

Elokuvan arvellaan myös olevan selvästi kansainväliseen makuun siloposkisten ja suippokorvaisten tonttujensa vuoksi – suomalaisille tutut partaveikot loistavat poissaolollaan. Sen sijaan Suomi-jouluun ja -mielenmaisemaan kuuluva haikeus ja melankolia ovat läsnä elokuvan käsitellessä esimerkiksi kuoleman teemoja.

Koko perheen elokuvaksi kuvaillun Tontun kerrotaan arvosteluissa osuvansa paremmin lapsiyleisöön, joka ei esimerkiksi dubbauksesta aikuisten tapaan häiriinny. Hurjimmissa vertauskuvissa tonttupajat rinnastetaan aikuisen katsojan mielessä keskitysleireihin.