Juttu tiivistettynä
- Brasilian ilmastokokous oli vähällä kaatua kiistaan fossiilisista polttoaineista. EU uhkasi marssia ulos neuvotteluista.
- EU ja yli 80 maata vaativat tiekarttaa fossiilisista luopumiseksi. Öljyvaltiot Saudi-Arabian johdolla estivät sen kirjaamisen loppupäätelmiin.
- Yhdysvaltojen poissaolo heikensi ilmastotavoitteita ajaneiden maiden asemaa kokouksessa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
EU oli lähellä marssia ulos Brasilian ilmastokokouksesta. Käytännössä kokous siis lähes kaatui tuloksettomana, sillä EU on maailman maiden ilmastosovun kannalta keskeinen.
Ulosmarssi oli lähempänä kuin koskaan aiemmissa YK:n ilmastokokouksissa, kertoivat suomalaisneuvottelijat tiedotustilaisuudessa tänään maanantaina.
Kaksi viikkoa kestänyt ilmastokokous päättyi Brasilian Belémissä myöhään lauantaina Suomen aikaa.
Kokous kriisiytyi loppumetreillä ilmastokokousten kestoaiheen eli fossiilista polttoaineiden vuoksi.
EU olisi yli 80 maan mukana halunnut niistä luopumisesta selvän kirjauksen kokouksen loppupäätelmiin eli mutirãoksi kutsuttuun tekstiin.
EU halusi lisäksi, että päätelmiin kirjattaisiin, että maailman ilmastolupaukset tulevat nykyisellään aiheuttamaan ilmaston lämpenemisen reilusti yli sovitun 1,5 asteen rajan.
Maat ovat sopineet rajoittavansa lämpenemistä Pariisin ilmastosopimuksessa.
– Emme ole olleet koskaan niin lähellä, että EU:kin olisi voinut kävellä ulos, Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin sanoi. Suomi neuvottelee ilmastokokouksissa osana EU:ta.
Avaa kuvien katselu
Ilmastokokous keskeytyi tulipalon takia torstaina. Kuva: AFP
Brasiliassa syntyi kokousviikkojen aikana hieman yllättäen aloite, jossa yli 80 maata ajoi tiekarttaa fossiilisista polttoaineista luopumiseen.
Aloite liittyy Dubain ilmastokokouksen historialliseen päätökseen, jossa maailman maat onnistuivat sopimaan ensi kertaa ilmastokokousten historiassa yhteisesti, että maailman maat siirtyvät pois fossiilisista polttoaineista.
Tiekartta olisi jatkanut Dubain historiallista sopua. Se olisi tuonut konkretiaa: maat olisivat alkaneet viimein sopia aikataulusta ja siitä, miten tavoitteen toteutumista seurataan.
Aloitteen suosio Brasiliassa oli yllätys, sillä odotukset ilmastokokoukselle olivat muun muassa geopoliittisten jännitteiden vuoksi vaisut. Myös Yhdysvaltojen poissaolon pelättiin etukäteen lamaannuttavan neuvotteluja.
Yhdysvallat on maailman toiseksi suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja ja aikoo Donald Trumpin päätöksellä erota Pariisin ilmastosopimuksesta. Tänä vuonna se ei lähettänyt ilmastokokoukseen edes diplomaattejaan.
Avaa kuvien katselu
Alkuperäiskansojen edustajat osoittivat mieltään ilmastokokouksessa. Kuva: EPA
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) sanoo, että kehittyvät teollisuusmaat eli niin sanottu Brics-ryhmä oli esillä neuvotteluissa aiempaa vahvemmin.
Maaryhmään kuuluu öljyvaltioita, jotka vastustavat fossiilisten polttoaineista päättämistä ilmastokokouksissa.
Puheenjohtajamaa Brasilia on osa ryhmää, ja tämä näkyi Multalan erityisesti kokouksen loppumetreillä.
Puheenjohtaja André Correa do Lago kuunteli yli 20 maan koalitiota, joka marssi kertomaan kertomaan puheenjohtajalle, ettei tiekartta käy heille, Multala kuvaa.
Toisaalta Brasilia myös kannatti puheenjohtajamaan presidentin Luiz Inácio Lula da Silvan johdolla tiekarttaa.
Multalan mukaan myös koko EU-ministereiden joukko kävi vielä perjantain ja lauantain vastaisena yönä tapaamassa do Lagoa.
Tulos oli kompromissi. EU sai päätöslauselmaan muotoilun ilmastotavoitteiden riittämättömyydestä.
Saudi-Arabia ja Venäjä liittolaisineen taas estivät globaalin yhteisymmärryksen fossiilisista polttoaineista.
– Tulos on aika kohtuullinen siihen nähden, mihin tämä on mennyt, Multala sanoo.
Yhdysvallat oli elefantti olohuoneessa
Kokouksessa köyhät maat vaativat rahaa sopeutumiseen. Rahoitus kolminkertaistettiin, mutta EU sai sen tapahtumaan viime vuonna tehtyjen päätösten puitteissa.
Bakussa Azerbaidžanissa päätettiin jakaa köyhille maille 300 miljardia euroa niin, että rahat eivät tule pelkästään länsimailta.
Myös mittareista saatiin aikaan 59 kohdan lista, kun alun perin mittareita oli jopa 10 000.
Suomen pääneuvottelijan Marjo Nummelinin mukaan Yhdysvaltojen poissaolo näkyi kokouksessa siten, että niin sanottu kunnianhimoisten maiden joukko oli aiempaa heikompi.
– Samanmielisten ryhmät ja aloitteet olivat vahvoja, mutta ne eivät korvaa sitä, että kaikki maailman maat päättävät yhdessä, Nummelin sanoo.
Suomen vientikumppanit samassa ”jengissä”
Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen kuvaa kokouksen viestiä ”kamalan ristiriitaiseksi”.
Hän oli mukana järjestämässä Suomelle omaa paviljonkia ilmastokokoukseen.
Kaskisen mukaan maat jakautuivat Brasilian kokouksessa ”kahteen jengiin”. Toisessa ovat ne maat, jotka näkevät, että vihreä siirtymä on iso mahdollisuus.
– Sitten on Yhdysvallat, joka ei ollut edes mukana, ja se rinnalla isoja öljyntuottajamaita, jotka nyt sanoivat, että eivät näe tämän siirtymän merkityksellisyyttä eivätkä ole siihen isossa mittakaavassa sitoutuneet.
Kaskisen mukaan lähivuodet näyttävät, kumman ryhmittymän veto on vahvempi.
Avaa kuvien katselu
Tuuli Kaskisen johtama CLC organisoi Suomelle oman paviljongin Brasiliaan toista kertaa ilmastokokousten historiassa. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Suomalaisyritysten kannalta tärkeää on se, että keskeiset vientikumppanit löytyvät ryhmästä, jotka ovat sitoutuneet vihreään siirtymään.
– Mitään U-käännöstä ei ole tapahtunut. Puhtaaseen energiaan investoidaan selvästi enemmän kuin fossiilisiin polttoaineisiin. Liike on eteenpäin. Se, mitä ilmaston ja vientimarkkinoiden kannalta tarvittaisiin olisi, että vauhti olisi nopeampaa, sanoo Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.
Suomen vientivaltteja ovat muun muassa päästöjä vähentävät teknologiat ja materiaalit.
Kaskisen mukaan kokouksesta lähdettiin ”taskut täynnä käyntikortteja”.
– Meillä on paljon sellaista, mitä muut tarvitsevat onnistuakseen omassa ilmastotyössään, Kaskinen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Teppo Säkkinen seurasi ilmastokokousta paikan päällä Brasiliassa. Kuva: Susanna Pesonen / YleYhdysvallat kiertää Afrikassa markkinoimassa fossiilisia polttoaineita
Säkkinen sanoo, että Yhdysvallat rakentaa parhaillaan tulevaisuuskuvaa, jossa energiaa on yllin kyllin. Siinä fossiilisia polttoaineita käytetään surutta.
Hänen mukaansa Yhdysvaltain energiaministeri on kiertänyt puhumassa esimerkiksi Afrikan unionille ja vedonnut maita unohtamaan EU:n ajaman vihreän siirtymän.
– Se voi olla joillekin valtioille houkutteleva, Säkkinen sanoo.
Kiina puolestaan tuntuu ottavan uudenlaista roolia ilmastokokouksissakin.
Keskeisellä paikalla sijainneessa paviljongissa oli Säkkisen mukaan ”aamusta iltaan täysi tupa kuuntelemassa kiinalaisia isojen yhtiöiden, virkamiesten ja toimijoiden esityksiä siitä, mitä Kiina on seuraavaksi tekemässä”.
Kiina investoi tuuli- ja aurinkovoimaan parhaillaan eniten maailmassa.