Kauppa|Digikomissaari Henna Virkkunen (kok) yritti vakuuttaa Yhdysvaltain kauppaneuvottelijat siitä, että EU tekee jo työtä digisääntelyn keventämiseksi.
Bryssel
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Yhdysvallat ehdottaa Euroopan unionille pakettidiiliä, jossa EU keventäisi digisääntelyään ja saa vastineeksi matalammat terästullit.
Yhdysvaltain kauppaministeri Howard Lutnick esitti ehdotuksen maanantaina Brysselissä, missä hän tapasi muun muassa EU:n digikomissaarin Henna Virkkusen.
Yhdysvallat kritisoi EU:n digisääntelyä, koska se kohdistuu etenkin suuriin amerikkalaisiin teknologiayhtiöihin.
EU on torjunut vaatimukset ja korostaa, ettei digisääntely ole neuvoteltavissa.
Yhdysvallat lisää painetta, jotta EU keventäisi Yhdysvaltalaisiin teknologiajätteihin kohdistuvaa sääntelyään. Presidentti Donald Trumpin hallinto tarjoaa EU:lle diiliä, jossa EU karsii digisääntelyään ja Yhdysvallat laskee teräkseen ja alumiiniin kohdistuvia tuontitulleja.
Yhdysvaltain kauppaministeri Howard Lutnick teki tarjouksen maanantaina vieraillessaan Brysselissä, missä hän tapasi muun muassa EU-maiden kauppaministerit sekä EU:n digikomissaari Henna Virkkusen (kok).
Teräs- ja alumiinitullien keventäminen on ollut yksi EU:n päätavoitteita sen jälkeen, kun Trump ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen elokuussa allekirjoittivat kauppasopimuksen. Sopimus asettaa eurooppalaisille tuotteille 15 prosentin tuontitullit, mutta kirjaus ei koske terästä ja alumiinia, joille Trump on asettanut 50 prosentin tullit.
Trumpin hallinto on puolestaan toistuvasti kritisoinut EU:n digisääntelyä, sillä se iskee etenkin suuriin amerikkalaisiin teknologiayhtiöihin. Yhtiöiden suuromistajille on läheiset suhteet Trumpiin ja monet heistä myös rahoittivat Trumpin vaalikampanjaa.
Nyt Lutnick ehdottaa EU:lle pakettidiiliä:
”Ehdotuksemme on, että Euroopan unioni ja kauppaministerit syvästi harkitsevat digisääntöjään ja yrittävät löytää tasapainoisen lähestymistavan, joka sopii meille. Ja jos he löytävät tasapainon, mihin uskon, sitten voimme yhdessä ratkaista terästä ja alumiinia koskevat ongelmat. Tämä ehdotus on pöydällä”, Lutnick sanoi kauppaministereiden tapaamisen jälkeen.
Hän myös sanoi, että digisääntelyn keventäminen voisi tuoda Eurooppaan tuhannen miljardin euron investoinnit.
”Digitaalinen kauppa ja tasapainon löytäminen [sääntelyyn] tuo niin paljon investointeja Eurooppaan. Juuri nyt Eurooppa jää ilman näitä investointeja.”
Euroopan komissio on tähän saakka torjunut Yhdysvaltain vaatimukset sääntelyn purkamisesta ja korostanut, että EU:lla on oikeus itse päättää omasta lainsäädännöstään.
Kauppakomissaari Maroš Šefčovič sanoo, että komissio on yrittänyt selittää Yhdysvaltain neuvottelijoille, ettei digisääntely kohdistu vain amerikkalaisiin yhtiöihin.
”Meidän lakimme eivät ole syrjiviä, ne eivät ole suunnattu amerikkalaisia yhtiöitä kohtaan. Mutta tiedämme, että tämä on yksi asioista, josta Yhdysvallat haluaa keskustella. Olemme valmiita vastaamaan heidän kysymyksiinsä, kuten Yhdysvallat on valmis vastaamaan terästä koskeviin kysymyksiin, jotka ovat tärkeitä meille.”
Taustakeskustelussa EU kuitenkin torjuu Lutnickin tarjoaman diilin jyrkemmin sanankääntein.
”Teräs ja digisäännöt eivät ole millään lailla kytköksissä. Teräs on aina ollut osa keskusteluita Yhdysvaltojen kanssa ja formalisoitu [elokuun] yhteisessä julkilausumassa. Meidän suvereeni digitaalinen lainsäädäntömme ei ole neuvoteltavissa”, komission virkalähde sanoo.
EU:n digikomissaari Virkkunen julkaisi viestipalvelu X:ssä viestin, jossa kertoi tavanneensa Lutnickin ja Yhdysvaltain kauppaneuvottelijan Jamieson Greerin.
Virkkunen ei kommentoinut Lutnickin tarjousta, mutta kertoi selittäneensä, mitä komissio parhaillaan tekee EU:n digisääntelyn keventämiseksi.
”Esittelin EU:n agendan sääntelyn yksinkertaistamiseksi, mukaan lukien viime viikon digitaalisen omnibus-paketin”, Virkkunen kirjoittaa.
Virkkunen julkisti viime viikolla niin kutsutun omnibus-esityksen, joka pyrkii yksinkertaistamaan EU:n digisääntelyä, etenkin tietosuoja-asetusta. Samalla Virkkunen lupasi, että lisää vastaavia esityksiä on luvassa ja että komissio käy läpi koko EU:n digisääntelyn.
Komissio on kuitenkin kiistänyt, että se keventäisi digisääntelyä Yhdysvaltain painostuksesta. Sen sijaan se korostaa, että sääntelyn keventäminen hyödyttää eurooppalaisia teknologiayhtiöitä.
Yhdysvaltain kritiikki kohdistuu muun muassa EU:n digimarkkinasäädökseen, Greer sanoo.
DMA-lyhenteellä tunnettu lainsäädäntö pyrkii varmistamaan, että suuret alustayhtiöt eivät käytä markkinavoimaansa väärin ja rajoita kilpailu digimarkkinoilla. EU on käynnistänyt DMA:n nojalla useita tutkintoja amerikkalaisia yhtiöitä kohtaan ja määrännyt näille myös sakkoja.
”Usein kynnysarvot on asetettu siten, että käytännössä lain piirissä ovat vain amerikkalaiset yhtiöt. Valvonta on ajoittain aika aggressiivista. Lain noudattaminen voi olla aika haastavaa, joskus yhtiöt kokevat, että maalitolppia siirrellään. Sakot voivat olla suuria”, Greer listaa.
Hän sanoo, että EU:lla on sääntelyvalta EU:n alueella, mutta lait eivät saisi haitata teknologiayhtiöiden globaaleja liiketoimintamalleja.
Lutnick nosti esiin myös ”käynnissä olevat vanhat tapaukset”, jotka toivoo EU:n ratkaisevan. Hän ei tarkentanut, mitä lausunnollaan tarkoitti.
Komissiolla on kuitenkin käynnissä useita amerikkalaisiin teknologiayhtiöihin kohdistuvia tutkintoja. Komissio on muun muassa pitkään tutkinut Elon Muskin omistaman pikaviestipalvelun X:n toimintaa. Virkkunen johtaa tutkintaa.
”Kunhan he [EU] asettavat kehikon, jonka voimme hyväksyä ja ymmärtää ja ratkaisevat nämä vanhat käynnissä olevat tapaukset, luulen, että voimme tarttua teräkseen ja alumiiniin, yrittää luoda listan ja mallin, joka toimii oikein hyvin EU:lle ja ratkaisee monet näistä ongelmista myönteisellä tavalla”, Lutnick sanoo.