Kansanedustaja Ville Valkosen mukaan heikon taloustilanteen kanssa kamppailuun tarvitaan ”talvisodan henkeä”.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Euroopan komissio esittää tiistaina, joutuuko Suomi EU:n tarkkailuluokalle eli liiallisen alijäämän menettelyyn.
Suomen julkisen talouden alijäämä on ylittänyt sallitun kolmen prosentin rajan suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosina 2023 ja 2024.
Kansanedustaja Ville Valkonen kokoomuksesta sanoo, että alijäämämenettelyyn joutuminen on vakava askel, joka kertoo luottamuksen horjumisesta Suomen taloudenpitoon.
Tarkkailuluokka tarkoittaisi, että EU ehdottaa Suomelle polkua alijäämän korjaamiseksi, mutta toimet olisivat pitkälti Suomen itsensä päätettävissä.
Tiistaina ratkeaa, esittääkö Euroopan komissio Suomen joutumista EU:n tarkkailuluokalle eli niin sanottuun liiallisen alijäämän menettelyyn.
– Alijäämämenettelyyn joutuminen on erittäin vakava askel, joka kertoo siitä, että luottamus Suomen taloudenpitoon horjuu Euroopassa, kansanedustaja Ville Valkonen (kok) sanoo.
– Kyllähän tämä on äärimmäisen noloa, koska Suomi on yleensä muiden valtioiden kehitystä hanakasti kommentoinut. Kyllähän tämä on osoitus siitä, että valittu finanssipolitiikka ei ole toiminut, kansanedustaja Joona Räsänen (sd) kritisoi.
Hallitus on pyrkinyt välttämään tähän mennessä EU:n alijäämämenettelyä viimeiseen asti. Kuva: HEIKKI SAUKKOMAA / Lehtikuva
Suomen julkisen talouden alijäämä on ylittänyt neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosina 2023 ja 2024.
Ensi vuodelle komissio ennustaa Suomen alijäämäksi tasan neljää prosenttia. Sallittu raja on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
– Suomen alijäämä on sen verran korkea, että viitearvon ylitystä ei pysty selittämään puolustusmenojen kasvulla niin kuin keväällä vielä pystyttiin, valtiovarainministeriön EU- ja kansainvälisten asioiden yksikön päällikkö Marketta Henriksson sanoo.
Alijäämämenettely ja nettomenopolku vaativat Euroopan raha-asianneuvoston Ecofinin päätöksen, josta päätetään tammikuussa. Ecofinissa edustettuna ovat EU:n jäsenmaat.
Valkosen mukaan tarkkailuluokka on pysähtymisen paikka.
– Ilmiselvää on, että näin nopea velkaantuminen on uhka yhteiskuntamme kestävälle hyvinvoinnille. Joka tapauksessa myös ilman EU:ta Suomen pitäisi näitä tervehdyttäviä toimia tehdä erittäin paljon.
– On tärkeintä huomata, että emme me tätä Brysselin herrojen ja rouvien takia tehdä vaan sen takia, että hyvinvointiyhteiskunta säilyisi pystyssä tuleville sukupolville, Räsänen toteaa.
Sdp:n kansanedustaja Joona Räsänen Kuva: EMMI KORHONEN / Lehtikuva
Tarkkailuluokka tarkoittaa, että EU ehdottaa Suomelle niin sanottua nettomenopolkua eli aikataulua alijäämän kattamiseksi.
Samalla määritellään vuosi, johon mennessä alijäämän pitäisi painua alle kolmeen prosenttiin bkt:sta. Menopolusta saataneen lisää tietoa joulukuussa.
– Toimet ovat pitkälti meidän itsemme päätettävissä. Periaatteessa olisi mahdollista, että siellä jotain konkreettisia toimia olisi määritelty. Menettelyssä olevilla mailla näyttäisi olleen tältä osin sama teksti.
Alijäämämenettelyssä on nyt yhdeksän maata: Itävalta, Belgia, Ranska, Italia, Unkari, Malta, Puola, Slovakia ja Romania. Joukon jatkoksi joutumista Henriksson ei pidä kovin vakavana.
Henrikssonin mukaan on yksittäistä vuotta olennaisempaa, että julkinen talous menee oikeaan suuntaan. Komissio seuraa menopolkua puolen vuoden välein.
Seurauksia voi tulla, jos komissio ei katsoisi Suomen sopeutustoimia riittäviksi. Jos Suomi ei pysyisi määrätyllä polulla, ensin luvassa on Henrikssonin mukaan ”voimakkaampia kehotuksia”.
– Äärimmäisessä tilanteessa on mahdollisuus sanktioihin, kuten sakkoja ja rahastojen maksatusten pidätyksiä. Ne ovat aika epätodennäköisiä.
Markkinoilta voi tulla reaktio, joka vaikuttaa Suomen velan korkoihin.
– En usko, että tällä konkreettisesti hirveän dramaattisia vaikutuksia on. Enemmän tämä on imagollinen haitta, Räsänen näkee.
– Se, että olemme näin haastavassa asetelmassa, ei kuitenkaan tarkoita mitään dramaattista äkkipysähdystä. Meillä on mahdollisuus sopeuttaa menot kestävälle tasolle ihan suunnitellusti, Valkonen painottaa.
Ville Valkonen muistuttaa, että kuluttajien heikon luottamuksen taustalla on osin Ukrainan sota. Kuva: Seppo Kärki / IS
Valkosen mukaan kuluttajien heikkoon luottamukseen Suomessa ovat vaikuttaneet ennen kaikkea ulkoiset shokit.
Hän muistuttaa, että hallitus on sopinut yhteensä kymmenen miljardin euron sopeutuksista. Kaikki sopeutukset eivät ole sellaisinaan toteutuneet.
– Edelleen näkyy se, että suomalaisten luottamusta tulevaisuuteen varjostaa Venäjän hyökkäyssota. Se on hyvin matalalla tasolla edelleen verrattuna siihen, mitä se olisi ilman hyökkäyssotaa.
Pitäisikö ensi vuonna sopeuttaa lisää?
– Meidän ei kannata hätiköiden tehdä mitään. Tämä on niin ison mittaluokan kysymys Suomelle. Tämä vääjäämättä koskettaa syviä yhteiskunnan rakenteita. Silloin on hyvä miettiä pitkäjänteisesti ja harkiten ratkaisuja, joita tullaan tekemään.
Räsänen huomauttaa, että Suomen talouden- ja työllisyyden kehitys kuuluu huonoimpien joukkoon EU:ssa.
Pitkään Suomi ei välttämättä alijäämämenettelyssä ole. Henrikssonin mukaan alijäämämenettely tuskin kestää koko ensi vaalikautta.
– Varmasti sieltä pitää aikaisemmin päästä ulos. Loppuvaalikauden sopeutus määräytyy vasta myöhemmässä vaiheessa.
Valkonen painottaa, että isosta urakasta huolimatta Suomi selviää tarkkailuluokastakin.
– Se vie aikaa ja vaatii päättäväisyyttä. Talvisodan henkeäkin varmaan jonkun verran tarvitaan, mutta kyllä me tästä selviämme.