Kaakkois-Suomen Rajavartioston komentajan mukaan on varsin todennäköistä, että Venäjä jatkaisi sitä toimintaa, minkä takia itäraja suljettiin.
Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja Jaakko Ollin mukaan itärajan uusi esteaita on välttämätön muun muassa tilanteessa, jossa Suomen puolelle pyrkisi huomattava määrä Venäjän rajalle ohjaamia ihmisiä. kimmo brandt / aop
Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja, eversti Jaakko Olli kertoo viranomaisten pitävän hyvin todennäköisenä, että Venäjä aloittaisi jälleen kolmansien maiden kansalaisten ohjaamisen Suomeen, jos yksikin rajanylityspaikka itärajalle avattaisiin. Hän kuvaa tilannetta rajalla ennakoimattomaksi.
– Tilanne on hallinnassa, mutta ennakoimaton. Tällä tarkoitan sitä, että kaikkien niiden tietojen perusteella, joita meillä on käytössä ja joita me päivittäin arvioimme, niin vaikuttaisi hyvin todennäköiseltä, että se puolentoista vuoden takainen tilanne toistuisi, jos rajanylityspaikka avattaisiin, Olli sanoo Iltalehdelle.
– Eli kolmannen maan kansalaisia rupeaisi tulemaan rajanylityspaikan kautta Suomeen. Sellaisia, joilla ei ole edellytyksiä saapua Suomeen, hän jatkaa.
Eli tavallaan tilanne on aivan sama kuin silloin puolitoista vuotta sitten?
– Kyllä. Uhka-arvio ei ole muuttunut.
– Jos katsotaan, että päästäisiin palaamaan sellaiseen käytäntöön, jossa venäläiset eivät tuota näitä kolmannen maan kansalaisia tuohon rajanylityspaikoille, niin silloinhan tietysti voisi olla mahdollista kokeilla rajanylityspaikan avaamista.
Mutta se käytännössä tarkoittaisi, että tämä uhka-arvio muuttuisi?
– Kyllä.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) väläytti äskettäin pääministerin haastattelutunnilla Ylen Radio Suomessa yhden itärajan ylityspaikan avaamista. Orpokin asetti rajan avaamisen ehdoksi sen, että Venäjä ei päästä Suomeen enää ihmisiä, joilla ei ole asianmukaisia maahantuloasiakirjoja. Suomessa tätä on nimitetty välineellistetyksi maahantuloksi.
”Ammattimainen”
Eversti Jaakko Olli kuvailee itärajan tilannetta ennakoimattomaksi, mutta hallinnassa olevaksi. Rajavartiolaitos
Olli ei lähde tarkemmin avaamaan Suomen viranomaisten hankkiman tiedon lähteitä, mutta kertoo rajavaltuutettuna käyvänsä jatkuvasti keskustelua Venäjän rajavaltuutetun kanssa itärajan asioista, ja tämä on yksi tiedon lähde muiden joukossa.
Suomi on nimennyt rajavaltuutetut jokaiselle neljälle Rajavartiolaitoksen itäiselle toiminta-alueelle. Käytännössä he ovat alueen rajavartioston komentajia ja heille on annettu valtuudet sopia Venäjän valtuutettujen kanssa muun muassa rajanylityksen käytännön asioista. Käytäntö on ollut voimassa noin 70 vuotta. Vastaavaa järjestelyä ei ole käytössä Suomen muilla rajoilla.
Olli kertoo tavanneensa venäläisen kollegansa Viipurin rajavaltuutetun tänä vuonna neljä kertaa. Tapaamisissa on käsitelty rajalla tapahtuneita asioita aina luvattomista rajanylityksistä rajalle kaatuneisiin puihin. Hän kuvailee yhteyttä venäläisiin rajaviranomaisiin tällä hetkellä ”ammattimaiseksi keskusteluyhteydeksi”.
Ennen koronapandemiaa ja Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan valtuutetut tapasivat noin kerran kuukaudessa. Olli kertoo, että edelleen hänellä on tarvittaessa olemassa kanava ottaa nopeastikin yhteyttä Venäjän rajavaltuutettuun.
– Joitakin kertoja tänä vuonna näin on tehtykin ja nopeasti sieltä on vastattu, hän sanoo.
Aita kiinnostanut
Itäraja on suljettu henkilöliikenteeltä joulukuun puolivälistä 2023 lähtien. Kuva Vaalimaalta vähän ennen rajan sulkemista. Pete Anikari
Ollin mukaan itärajalla on ollut koko vuoden ajan jatkuvasti pientä aktiviteettia, jota on tullut erityisesti Suomen puolelta. Häiriöitä ovat aiheuttaneet erityisesti itärajalle nousevasta esteaidasta kiinnostuneet ihmiset, jotka ovat ilman lupaa menneet rajavyöhykkeelle. Asialla ovat olleet niin suomalaiset kuin eurooppalaiset matkailijat, jotka ovat halunneet tulla katsomaan paljon julkisuutta saanutta aitaa.
– Ja me olemme saaneet näitä turisteja aika paljon hätistellä tuosta rajavyöhykkeen reunamilta ja myös sakottaa, kun sinne ovat luvatta menneet.
Laittomia rajanylityksiä on hänen mukaansa tapahtunut kumpaankin suuntaan tänä vuonna varsin vähän.
Aidasta kiinnostuneiden turistien lisäksi itärajan aitaa ovat kuitenkin saattaneet käydä katsomassa muutkin tahot.
– Toki sinne joukkoon mahtuu aina sellaisia henkilöitä, joilla voi olla joku muukin tarkoitusperä ja tämän takia me valvomme siellä hyvinkin tarkasti kaikkia liikkujia.
”Välttämätön”
Itärajalle parhaillaan nouseva uusi esteaita on kiinnostanut ihmisiä. Rajavartiosto on joutunut jakamaan sakkoja monille rajavyöhykkeelle aitaa katsomaan tulleille. Rajavartiolaitos
Uutta raja-aitaa on pystyssä jo noin 120 kilometriä. Olli kertoo rakentamisen etenevän aikataulussa ja Rajavartiolaitoksen ottavan sitä käyttöön sopiva osuus kerrallaan.
Aidan rakentamisen on määrä olla valmis ensi vuoden lopulla. Tällöin sitä on 1300 kilometrin mittaisella itärajalla noin 200 kilometrin verran. Kaikkein eniten aita vaikuttaa juuri Kaakkois-Suomen rajavartioston toimintaan, sillä aidasta kaksikolmasosaa tulee olemaan sen alueella. Aitaa tehdään kuitenkin muuallekin aina Lappia myöten ja uusimman osuuden avajaisia vietetään keskiviikkona Sallassa.
Jaakko Olli listaa neljä kokonaisuutta, joita aita hyödyttää.
– Ensimmäinen on, että se hidastaa luvattomia rajanylityksiä. Mikään muuri tai aita ei estä niitä kokonaan, mutta se antaa meille aikaa puuttua näihin. Toinen on välineellistetyn maahantulon tilanne, jossa se on välttämätön. Aita muun muassa lisää meidän henkilökunnan turvallisuutta, hän sanoo.
Aidan hyötyihin kuuluvat hänen mukaansa myös siihen rakentuva valvontajärjestelmä, joka parantaa rajavartioston tilannekuvaa rajalta, sekä aidan viereen rakennettava tie.
– Se nopeuttaa meidän liikkumista rajalla.