Yhdysvaltain presidentti Donald Trump teki sen taas: veti maton alta kaikilta toiveilta saada Ukrainaan edes jotenkuten eurooppalaisittain siedettävissä oleva ja ennen kaikkea raakalaismaisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Ukrainalle oikeudenmukainen rauha.
Trump onnistui yllättämään, etenkin liittolaisensa, mikä oli mitä ilmeisimmin täysin tarkoituksellista, koska he olivat samaan aikaan G20-maiden kokouksessa Etelä-Afrikan Johannesburgissa, kokouksessa, josta Yhdysvallat loisti poissaolollaan. Tämä kaikki on juuri Trumpille tyypillistä hämmennyspolitiikkaa, jossa esitetään täysin posketon avaus ja annetaan sitten koko muun maailman hetken kiehua samassa ja tuskallisen tutussa keitoksessa.
Kuin Vladimir Putinin kynällä kirjoitettu.
Seuraavassa vaiheessa kukaan ei taaskaan tiedä, mitä sieltä tulee. Trump viittaa kintaalla diplomatialle ja sopimusperusteiselle maailmanjärjestykselle. Kun muun hämmentyvät ja ovat ainakin hetken kauhuissaan, hän uskoo pääsevänsä hyvään diiliin.
Kuin Vladimir Putinin kynällä kirjoitettu Yhdysvaltain ja Venäjän rauhasopimusluonnos on täysin kelvoton, eikä siihen pitäisi enää ensinkään palata edes minkäänlaisena pohjapaperina. Kauhukuvamainen luonnos on kuin kaukaa historian hämäristä, jolloin suurvaltojen itsevaltaiset johtajat marssivat rautasaappaillaan pienten ja vähän isompienkin kansakuntien yli. Vertauskohdaksi käy hyvin vuoden 1939 Molotov-Ribbentrop-sopimus, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi luettiin Neuvostoliiton etupiiriin. Muutaman kuukauden päästä alkoi talvisota.
Trumpin ja Putinin saneluehdot ovat karmeat: Ukraina menettäisi merkittäviä alueitaan, siitä ei ikinä tulisi Naton jäsentä ja sen asevoimien kokoa rajoitettaisiin. Tämä kaikki ja paljon muuta ihan kuin Ukraina olisi sodan jo hävinnyt ja olisi siihen lisäksi syyllinen. Käytännössä Venäjä saisi kaiken, mutta ei antaisi mitään.
Kaiken huipuksi rauhansopimus olisi ollut määrä allekirjoittaa Moskovassa ja jo joulukuun alussa: olisi saatu uuden voitonpäivän paraati Punaiselle torille!
Suomen tasavallan presidentillä Alexander Stubbilla ja muilla länsijohtajilla, joita Donald Trump on sentään tähän asti auttavasti kuunnellut, on käsissään Ukrainan ja samalla Euroopan kohtalo. Asiaa ei voi jättää pelkästään Ukrainan ja presidentti Volodymyr Zelenskyin vastuulle. Viikonlopun Geneven keskusteluissa saatiin aikaan jonkinlaista edistystä. Venäjä tosin tyrmännee taas kaikki vähänkin oikeudenmukaiset rauhaehdot. Pikaisen rauhan luvannut Donald Trump on lopultakin itse rauhanteon pahin este. Jos hän sitten ei seuraavaksi jo vihdoin yllätä myönteisesti. Sen vuoro olisi nyt.