Tasavallan presidentti Alexander Stubb houkutteli isoja G20-valtioita hyödyntämään Suomen mineraalivaroja. Iltalehti tiedusteli, mitä vihreissä ajatellaan Stubbin avauksesta.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb piti G20-huippukokouksessa puheenvuoron, jossa hän nosti esiin muun muassa Suomen laajat mineraalivarannot.
Iltalehti kertoi asiasta sunnuntaina.
Stubb kutsui G20-vallat tekemään Suomen kanssa yhteistyötä mineraalien hyödyntämisessä.
– Suomella on 90 prosenttia kaikesta nikkelistä EU:ssa. Suomella on niin ikään 90 prosenttia kromista ja 90 prosenttia koboltista. Ja Suomella on 90 prosenttia uraanista. Miksi sanon kaiken tämän? En sano tätä siksi, että Suomi maana haluaisi yksin hyödyntää tätä, Stubb tähdensi kokouksessa.
Tynkkynen muistuttaa haavoittuvuudesta
Iltalehti tiedusteli vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajalta Oras Tynkkyseltä, mitä vihreissä ajatellaan, kun Stubb kutsuu muut maat hyödyntämään mineraalivarojamme.
Vihreät on painottanut kaivosasioissa voimakkaasti ympäristön suojelua ja esimerkiksi vaihtoehtobudjetissaan puolue vaatii kaivosveron reipasta nostoa.
Tynkkynen suhtautuu Stubbin puheeseen viileän analyyttisesti. Hän uskoo, että presidentillä oli puheelleen kaksi tavoitetta.
– Yhtäältä meillä on Euroopassa ja Suomessa jaettu ja perusteltu tavoite vähentää Kiina-riippuvuuksia, jotka ovat nykyisellään todella merkittäviä ja muodostavat strategisen haavoittuvuuden. On tosi tärkeää, että tässä työssä onnistutaan, Tynkkynen painottaa.
Kutsu etenkin USA:lle?
Toinen ajankohtainen kytkös liittyy Tynkkysen mukaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Ukrainan rauhansuunnitelmaan.
– Varmasti sekä tasavallan presidentti että monet muut tahot miettivät pää punaisena, mistä löydetään tapoja lähentyä Yhdysvaltoja ja saada pidettyä sitä jotenkin samalla puolella pöytää. Koska Trumpilla on ollu ilmeistä kiinnostusta kaikenlaisiin diileihin liittyen muun muassa juuri mineraaleihin ja raaka-aineisiin, on ymmärrettävää, että yritetään hakea ratkaisuja tältä suunnalta, Tynkkynen arvioi.
Tynkkynen lukeekin Stubbin viestiä niin, että kutsu tulla hyödyntämään Suomen mineraalivaroja on esitetty etenkin Yhdysvaltojen suuntaan.
Alexander Stubb G20-maiden kokouksessa Etelä-Afrikan Johannesburgissa. Inka Soveri
– Viime päivien ykköskeskustelu on koskenut Ukrainan rauhansuunnitelmaa. Kansainvälisestikin on tiedostettu tasavallan presidentin merkittävä rooli sanan välittäjänä ja yhteyksien rakentajana.
Miten Ukrainaa auttaisi, jos Yhdysvallat tulisi hyödyntämään Suomen mineraalivaroja?
– Ei varmaan suoraan mitenkään, mutta kun on kyse kaupankäynnistä ja Trumpilla erityisesti on sellainen tyyli tehdä kansainvälistä politiikkaa, suhteiden vahvistamisella ja ylläpitämisellä on merkitystä, Tynkkynen vastaa.
Tähän asti Tynkkynen ei ole nähnyt merkkejä, että maamme mineraalivarannot olisivat erityisesti lisänneet painoarvoamme ulkopolitiikassa. Tulevaisuudessa näin voi kuitenkin käydä.
Ymmärrystä mutta kestävyys varmistettava
Kysyttäessä, olisiko tasavallan presidentin pitänyt nostaa luontoarvoja esiin puheessaan, Tynkkynen toteaa, että on tyylikästä muistuttaa, että kaivostoiminnan pitää olla aina myös kestävää ympäristön ja paikallisten ihmisten kannalta.
Edellä mainitsemistaan lähtökohdista käsin Tynkkynen siis ymmärtää Stubbin avauksen.
– Tavoite on myönteinen, mutta nykyisellään kaivostoiminta ei vielä ole riittävässä määrin kestävää ja vastuullista Suomessa.
Vihreiden ryhmäpuheenjohtaja nostaa esiin tuoreen kaivosalan yrityksille suunnatun kansainvälisen kyselyn, jonka mukaan Suomi on maailman houkuttelevin alue kaivosinvestoinneille.
Tynkkysen mielestä tämä kertoo siitä, että Suomessa kaivosteollisuuden sääntely ja verotus on yhä melko löysää.
– Sehän näkyy sitten vaikkapa Viiankiaavan kaltaisissa esimerkeissä, joissa moninkertaisesti suojellulle suolle yritetään puskea puoliväkisin kaivoshanketta.
Jos Suomelle halutaan keskeinen rooli kestävien kaivannaisten tuottamisessa ja Kiina-riippuvuuksien vähentämisessä, kaivostoiminnan kestävyys on Tynkkysen mukaan varmistettava lainsäädännöllä ja verotuksella.
– Ettemme uhraa Lappia ja Saimaata näille kaivoshankkeille ja maksa siitä ihan liian kovaa hintaa.
Ei alkutuottajamaaksi
Tynkkynen pitää yleensä ottaen tärkeänä, että suomalaisesta kaivosteollisuudesta puhuttaessa korostettaisiin nykyistä enemmän ympäristöosaamistamme. Sen avulla voitaisiin auttaa kestävöittämään kaivostoimintaa ympäri maailman.
Stubb eittämättä pyrkikin tähän nostamalla esiin juuri tiettyjä suomalaisia kaivosteollisuuteen kytkeytyviä teknologia-alan yrityksiä. Hän painotti puheessaan myös, että Suomessa on hyvin integroitunut arvoketju.
– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yritykset osaavat sekä louhia että jalostaa, Stubb painotti.
Tynkkysen mielestä suomalaisissa kaivosteollisuudessa on kuitenkin yhä paljon merkkejä painotuksen jäämisestä alkutuotantoon. Vaarana on, että Suomesta tulee vihreän siirtymän alkutuottajamaa, eikä jatkojalostus jäisikään tänne.
Kiinnostusta virisi
Tasvallan presidentti Alexander Stubb sai G20-maiden kokouksessa molempien päivien pääistunnoissa puheenvuoron.
Toisena päivänä keskusteltiin taloudellisesta yhteistyöstä. Suomi oli luonnollisesti miettinyt tarkkaan kolmeen minuuttiin tiivistetyn viestinsä. Siinä Stubb toi Suomen talouden kivijalkoja esiin. Tärkeää puhetta oli IL:n tietojen mukaan koordinoitu yhdessä elinkeinoministeriön kanssa.
Stubb toi esiin paitsi Nokiaa myös maamme kvantti- ja mineraalialaan kytkeytyviä ja varmasti edistyksellisinä pitämiään yrityksiä.
Iltalehden tietojen mukaan kahdenvälisissä tapaamisissa puheenvuoro sai aikaan kiinnostunutta värinää suomalaisyrityksiä kohtaan.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto (vasemmalla) ja tasavallan presidentti Alexander Stubb G20-kokouksessa Johannesburgissa. Inka Soveri
Iltalehti tapasi G20-kokouksessa Etelä-Afrikassa myös elinkeinoministeri Sakari Puiston (ps).
Hänen mielestään Suomella on huimat mahdollisuudet, jalostus- ja teknologista kyvykkyyttä sekä automaatioon liittyvää osaamista mineraaleissa.
– Presidenttihän käytti hyvin väkevän puheenvuoron asian edistämiseksi – toki tavalla, joka on reilu. Hän toi paljon myös politiikkaa ja kauppasuhteita mukaan. Kaivosmineraalit ja meidän teollinen kyvykkyytemme nousivat esiin myös hyvin vahvasti. Tämä nosti paljon kiinnostusta, Puisto vahvistaa.