PEKING Kiinan presidentti Xi Jinping soitti maanantai-iltana Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille.
Tällainen Kiinan toiminta on epätavallista.
The Wall Street Journal -lehden mukaan Kiina on ollut aloitteellinen yhteydenottoon Yhdysvaltain presidentin kanssa viimeksi syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen.
Nyt Xillä oli tärkeää asiaa, josta toiselle suurvaltajohtajalle oli päästävä puhumaan. Asia oli Taiwan.
Parin viime viikon aikana Kiinaa on kiehuttanut Japanin pääministerin Sanae Takaichin ääneen pohdinnat Taiwanin asemasta ja Japanin tuesta sille.
Yhdysvaltain liittolainen katsoo, että Kiinan mahdollinen yritys liittää Taiwan itseensä sotilaallisin pakkokeinoin voi aiheuttaa sotilaallisen reaktion Japanin puolelta.
Tämä on ajanut Kiinan ja Japanin suhteet pahimpaan diplomaattiseen umpisolmuun vuosikausiin.
Kiinan virallisen tiedonannon mukaan Xi selvensi puhelussa Trumpille näkemyksensä Taiwanin asemasta. Kahdenkeskisessä tapaamisessa viime kuussa Taiwanista asia jäi puhumatta.
– Taiwanin palaaminen osaksi Kiinaa on tärkeä osa sodanjälkeistä kansainvälistä järjestystä, Xi sanoi Kiinan valtiollisten tiedotusvälineiden mukaan.
Xi myös muistutti Trumpia, että maat olivat liittolaisia toisessa maailmansodassa ”fasismia ja militarismia vastaan”.
Tämä luonnehdinta ei ole sattumanvaraista, sillä Kiina tapaa liittää tämän mukaan puheisiin myös nyky-Japanista.
Kiinan mukaan Trump oli sanonut ”ymmärtävänsä Taiwanin tärkeyden Kiinalle”. Kiina katsoo, että Taiwan on osa sitä ja on olemassa vain yksi Kiina.
Omassa sosiaalisen median ulostulossaan Trump ei sanonut yhtään mitään Taiwanista tai Kiinan ja Japanin välien kylmenemisestä.
Tämä liittolaisen hiljaisuus kiperästä aiheesta poikkeuksellisen puhelun jälkeen herätti huomiota Itä-Aasiassa, missä Yhdysvaltain sitoutuminen liittolaisiinsa on ennestään huolenaihe.
Tiistaiaamuna Trump ja Takaichi puhuivatkin puhelimessa, jotta Japani sai tietää keskustelun sisällöstä Xin kanssa.
Japanin pääministeri Sanae Takaichi avasi lyhyesti puhuluaan Trumpin kanssa tiistaiaamuna.
Takaichi sanoo jääneensä käsitykseen, että liittolaisuus on vahvaa.
Yhdysvaltain ulkoministeriö on kiistan aikana sanonut tuen olevan järkähtämätön Yhdysvaltain ja Japanin liittolaissuhteelle. Sen mukaan Yhdysvallat vastustaa tiukasti yksipuolisia yrityksiä muuttaa vallitsevaa tilannetta Taiwaninsalmessa.
Ulkoministeriö ei kuitenkaan ole Valkoinen talo.
Trump on edeltäjistään poiketen vältellyt suoraan sanomasta, puuttuisiko Yhdysvallat sotilaallisesti, jos Kiina yrittäisi vallata Taiwanin.
Trumpin mukaan julkinen kommentointi heikentäisi hänen neuvotteluasemaansa Xin kanssa esimerkiksi kauppakysymyksissä.
Trumpin mukaan Xi olisi aiemmin luvannut, että Kiina ei yrittäisi Taiwanin valtausta hänen virkakautensa aikana. Kiina ei ole tällaisen lupauksen antamista vahvistanut.
Xin ukaasin mukaan Kiinan armeijan tulee olla vuonna 2027 sellaisessa iskukyvyssä, jotta koska tahansa sen jälkeen poliittinen johto voisi päättää jopa voimakeinoista Taiwanin liittämiseksi osaksi Kiinaa.
Xi näkee, että nyt voi olla hyvä hetki tehdä strateginen avaus, jolla vaikuttaa Trumpin ajatteluun Taiwanista.
Takana on suhteellisen onnistunut huipputapaaminen, pahimmista tulleista on päästy eroon, kauppa maiden välillä elpyy, vastavuoroisista valtiovierailuista on sovittu ja Yhdysvaltain bisnespresidentti hyrisee tyytyväisyydestä.
Kiina myös näkee, kuinka Euroopassa Yhdysvallat irtaantuu perinteisistä liittolaisistaan ja vaikuttaa Ukrainan rauhanponnisteluissa ymmärtävän paremmin Venäjää. Miksi siis ei näin voisi käydä myös Aasiassa?
Avauksella Xi pohjustaa huhtikuussa tapahtuvaa Trumpin valtiovierailua. Silloin hän todennäköisesti pyrkii ohjaamaan Trumpia siihen, että Yhdysvallat virallisesti sanoo vastustavansa Taiwanin itsenäisyyttä ja tukevansa rauhanomaista yhdistymistä.
Puhelussa Trump otti myös Ukrainan esiin. Kiinalla voi olla rauhansopimuksesta neuvoteltaessa halua aktivoitua.
Se on väittänyt olevansa puolueeton, mutta tukenut sodan aikana Venäjää diplomaattisesti ja taloudellisesti.
Kiina ymmärtää Venäjää eikä halua sopimukseen sellaista, jota voitaisiin kielteisesti rinnastaa sen omiin pyrkimyksiin liittää Taiwan itseensä.
Kun Kiina nyt muistuttaa Trumpia liittolaisuudesta ”fasismia ja militarismia” vastaan Japanista puhuessaan, se on samaa virttä, jota Venäjä veisaa Ukrainasta.