Suomalaisten suurin Itämereen liittyvä huoli ei ole Venäjän jatkuva uhittelu ja hybridihyökkäykset, vaan meren saastuminen ja rehevöityminen. Tämä käy ilmi ajatuspaja Toivon Iro Researchilla teettämästä kyselystä.
Tutkimuksessa kysyttiin, mihin Itämeren uhkiin poliittisten pättäjien pitäisi ensisijaisesti varautua ja vaikuttaa. Peräti 41 prosenttia vastanneista piti Itämeren saastumista ja rehevöitymistä polttavimpana ongelmana.
Toiseksi eniten huolettaa Itämeren infrastruktuurin, kuten datakaapeleiden ja kaasuputkien sabotaasi (18 prosenttia) ja kolmanneksi eniten (15 prosenttia) mainintoja ykköshuoleksi sai öljyonnettomuuden uhka Venäjän rapakuntoisen varjolaivaston aiheuttamana.
Usein julkisuudessa dramaattisesti esillä olevat venäläisten sotakoneiden ja droonien ilmatilaloukkaukset olivat päälimmäisenä huolena vain kolmella prosentilla vastaajista.
– Yllätyin tuloksista. Venäjän lisääntynyt kiusanteko ja uhkailu Itämerellä ovat hallinneet alueeseen liittyvää uutisointia jo vuosia, ja silti meriluonnon tila on suomalaisten vahvin huoli, sanoo ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja Raine Tiessalo tiedotteessa.
– Yksi selitys voi olla, että Suomi ja muut Itämeren maat ovat pystyneet rakentamaan uskottavia puolustusmekanismeja Venäjän uhittelua vastaan. Ruotsin ja Suomen liityttyä Natoon Itämerestä on tullut Nato-meri, ja suomalaiset luottavat hallituksen, Naton ja EU:n kyvykkyyksiin ja toimintaan, arvioi Iro Researchin asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen.
Tutkimuksessa kysyttiin myös avoimella kysymyksellä, mitä ajatuksia Itämeri herättää. Saastuminen ja likaisuus olivat vahvimmin mieleen tulleita asioita.
– Ylivoimaisesti yleisin teema on huoli Itämeren meriluonnon tilasta: saastuminen, rehevöityminen, sinilevä, kalakantojen ja lintujen väheneminen. Monet kokevat surua ja turhautumista siitä, että suojelutoimia ei tehdä tarpeeksi, Rahkonen sanoo.
– On ymmärrettävää, että turvallisuus ja talous hallitsevat uutisointia ja politiikan agendoja Suomessa. Vahva viesti kansalta kuitenkin on, ettei ympäristöasioita sovi työntää taka-alalle. Tämä on myös viesti puoleiden suuntaan. Ympäristöasiat on syytä ottaa vakavasti esimerkiksi seuraavien eduskuntavaalien ohjelmissa, Tiessalo arvioi.
Eri puolueiden kannattajien käsityksissä eroja
Puoluekannan mukaan vastauksia tarkasteltuna huoli ympäristöstä voimistuu poliittisessa kartassa vasemmalle mentäessä. Oikealle liikuttaessa puolestaan huoli turvallisuudesta ja taloudesta myös vahvistuu.
Ympäristön tila on ykköshuoli kaikkien muiden paitsi perussuomalaisten ja keskustan kannattajien keskuudessa. Perussuomalaisten kannattajat pelkäävät eniten kriittisen merellisen infrastruktuurin tahallista vahingoittamista ja keskustan kannattajat puolestaan varjolaivaston aiheuttamaa öljykatastrofia.
Kokoomuksen kannattajien keskuudessa kaikkein eniten huolettaa saastuminen ja rehevöityminen (31 prosenttia). Toiseksi eniten askarruttaa sabotaasi merellistä infraa kohtaan (24 prosenttia) ja kolmanneksi eniten öljyonnettomuuden riski varjolaivaston aiheuttamana (22 prosenttia).
Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1 000 aikavälillä 10.–17.11.2025. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.
Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 prosenttiyksikköä.
Poimintoja videosisällöistämme