Kokoomustaustainen ajatuspaja julkaisi raportin ja kyselyn Itämeren tilasta.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kirjoittaa Toivon raportissa liikenneyhteyksistä. KIMMO HAAPALA
Kokoomusta lähellä oleva Ajatuspaja Toivo on julkistanut raportin, jossa asiantuntijat tarkastelevat Itämeren tilaa turvallisuuden, ympäristön ja talouden näkökulmista.
– Pikkujouluristeilyt Tallinnaan kulkevat monin tavoin kriisiytyneen, perkelöityvän alueen läpi, kirjoittaa raportin toimittaneen ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja Raine Tiessalo tiedotteessa.
Venäjän hybridiuhkien lisäksi rehevöityminen, saastuminen ja ilmastonmuutos uhkaavat Itämeren herkkää meriluontoa.
Raportti on ajatuspaja Toivon ja Brysselissä toimivan ajatuspaja Wilfried Martens Centre for European Studiesin (WMCES) yhteistyötä. Kirjoittajien lähtökohta on, että Venäjän tavoitteena on kylvää epäluottamusta, paljastaa heikkouksia, horjuttaa tukea Ukrainalle ja ohjailla Itämeren maiden politiikkaa omiin tarkoitusperiinsä sopivaksi.
– Venäjä ei toistaiseksi ole päässyt tavoitteeseensa. Se ei ole onnistunut rapauttamaan alueen maiden yhteiskunnallista luottamusta ja koheesiota eikä heikentämään Ukrainalle osoitettua tukea. Päinvastoin, Venäjän toimet ovat tuoneet Itämeren valtiot yhteen ennennäkemättömällä tavalla, Euroopan Hybridikeskuksen johtaja Teija Tiilikainen arvioi raportissa.
EU luo mahdollisuuksia
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies katsoo raportin artikkelissaan, että Venäjän aggressiivisuuden ja arvaamattomuuden takia Suomen yhteyksiä Itämeren yli on vahvistettava.
Koska Suomen tavaravienti ja -tuonti lepää rahtilaivojen varassa, maamme pitäisi Häkämiehen mielestä edistää raideleveyksien sovittamista länsieurooppalaisiin mittoihin ja kiinteiden yhteyksien, kuten siltojen ja tunneleiden, rakentamisen selvittämistä Viroon ja Ruotsiin.
Häkämiehen mukaan EU:n moninkertaistuva infrarahoitus antaa mahdollisuuden siirtyä hankkeissa nopeasti eteenpäin.
EU:n infrarahoitus kohdistuu jatkossa entistä tarkemman seulan kautta jäsenmaita yhdistäviin kohteisiin, joilla on kilpailukyvyn ja turvallisuuden kannalta keskeinen merkitys. Häkämies toteaa, että tämä sopii hyvin Suomen tilanteeseen, sillä Suomella on tavoitteita paitsi pohjoisen tärkeissä yhteyksissä myös Itämeren ylittävissä kiinteissä yhteyksissä.
Tätä yhteyttä ei vielä edes selvitetty
Häkämiehen mukaan elinkeinoelämän keskeinen ehdotus koskee kiinteiden Itämeri-yhteyksien selvittämistä. Vaihtoehtoisia yhteysvälejä on kolme: Helsinki–Tukholma, Vaasa–Uumaja ja Helsinki–Tallinna. Häkämies muistuttaa, että Helsingin, Turun ja Tukholman kautta Kööpenhaminaan ulottuvaa yhteyttä ei ole toistaiseksi edes selvitetty.
Hän katsoo, että kolmea kiinteää yhteyttä tulisi selvittää niin, että niitä voidaan arvioida, vertailla ja priorisoida rinnakkain. Vertailun perusteella Suomelle syntyisi edellytys päättää, mitä lähteä edistämään yhdessä naapurimaiden ja EU:n kanssa.
Elinkeinoelämä kannattaa myös Suomen kytkemistä nopeasti eurooppalaiseen rautatieverkkoon pohjoisessa.
Rehevöityminen ahdistaa
Ajatuspaja Toivo on niin ikään selvitellyt kyselyllä, mikä on suomalaisten suurin Itämeri-huoli. Se ei ole Venäjä.
Iro Researchilla teetetyssä tutkimuksessa kysyttiin, mihin Itämeren uhkiin poliittisten päättäjien pitäisi ensisijaisesti varautua ja vaikuttaa. Peräti 41 prosenttia vastanneista piti Itämeren saastumista ja rehevöitymistä polttavimpana ongelmana.
Toiseksi eniten huolettaa Itämeren infrastruktuurin, kuten datakaapeleiden ja kaasuputkien sabotaasi (18 %) ja kolmanneksi eniten (15 %) mainintoja ykköshuoleksi sai öljyonnettomuuden uhka Venäjän rapakuntoisen varjolaivaston aiheuttamana. Usein julkisuudessa dramaattisesti esillä olevat venäläisten sotakoneiden ja droonien ilmatilaloukkaukset olivat päällimmäisenä huolena vain kolmella prosentilla vastaajista.
Tutkimuksessa kysyttiin myös avoimella kysymyksellä, mitä ajatuksia Itämeri herättää. Saastuminen ja likaisuus olivat vahvimmin mieleen tulleita asioita.
– Ylivoimaisesti yleisin teema on huoli Itämeren meriluonnon tilasta: saastuminen, rehevöityminen, sinilevä, kalakantojen ja lintujen väheneminen. Monet kokevat surua ja turhautumista siitä, että suojelutoimia ei tehdä tarpeeksi, sanoo Iro Researchin asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen tiedotteessa.
Vasemmalla huoli ympäristöstä vahvistuu
Puoluekannan mukaan huoli ympäristöstä voimistuu poliittisessa kartassa vasemmalle mentäessä. Oikealle liikuttaessa huoli turvallisuudesta ja taloudesta vahvistuu.
Ympäristön tila on ykköshuoli kaikkien muiden paitsi perussuomalaisten ja keskustan kannattajien keskuudessa. Perussuomalaisten kannattajat pelkäävät eniten kriittisen merellisen infrastruktuurin tahallista vahingoittamista ja keskustan kannattajat varjolaivaston aiheuttamaa öljykatastrofia.
Kokoomuksen kannattajien keskuudessa kaikkein eniten huolettaa saastuminen ja rehevöityminen (31%). Toiseksi eniten askarruttaa sabotaasi merellistä infraa kohtaan (24%) ja kolmanneksi eniten öljyonnettomuuden riski varjolaivaston aiheuttamana (22%).