Scarlett Johansson on yksi maailman tunnetuimmista näyttelijöistä. Takana on viitisenkymmentä elokuvaroolia ja kaksi Oscar-ehdokkuutta.
Hänen on laskettu olevan näyttelijä, jonka pääosaelokuvat ovat keränneet eniten lipputuloja: noin neljätoista miljardia euroa. Viimeisin Hollywood-spektaakkeli, Jurassic World Rebirth, esitteli Johanssonin taas uudenlaisessa toimintaroolissa kokeneena ammattisotilaana. Jurassic-leffasarjan seitsemäs osa on vuoden neljänneksi menestynein elokuva maailmassa.
Scarlett Johansson Marvelin The Avengers -elokuvassa 2012. Kuva: Marvel
Tätä taustaa vasten voi Johanssonin esikoisohjaus tuntua yllättävältä – tai sitten juuri sopivalta, onhan Johansson myös palkittu draamanäyttelijä.
Eleanor the Great on indie-elokuva 94-vuotiaana Floridasta New Yorkiin muuttaneen suorapuheisen naisen ja parikymppisen afroamerikkalaisen opiskelijan ystävyydestä.
”Tämä on tarina myötätunnosta ja siitä, miten ihminen tullaan muistamaan hänen poismenonsa jälkeen”, Johansson kuvailee.
Pääosissa ovat nyt 96-vuotias June Squibb ja Erin Kellyman. Mukana ovat myös Chiwetel Ejiofor ja Bill Nighy. Johanssonia ei nähdä, mutta hän on läsnä kertojanäänenä.
Eleanor the Great on tunteisiin vetoavaa draamaa, eikä Johansson sitä peittele.
”Käsikirjoitus sai minut itkemään – ja June ja Erin joka päivä, kun kuvasimme”, Johansson sanoo.
”Toivon ja uskon, että yleisö löytää anteeksiannon teeman. Eleanor tekee jotain tavallaan hirveää, mutta ymmärrämme sen olevan rakkauden teko.”
Kuoleman lopullisuus nivoutuu tarinassa armoon.
”Ja ihmisten tarinat jäävät eloon.”
June Squibb ja Erin Kellyman näyttelevät ystävyksiä elokuvassa Eleanor the Great. Kuva: Courtesy of Sony Pictures Classics
Johansson aloitti viihdealalla lapsinäyttelijänä. Hän on kertonut kiinnostuneensa ohjaajan työstä jo esiintyessään 12-vuotiaana Robert Redfordin ohjaamassa Hevoskuiskaajassa.
Ohjaaminen on luontevaa jatkoa näyttelijän työlle, Johansson sanoo. Elokuvanteon käytännöt ovat arkea aikatauluista ja kuvalistoista alkaen, ja kameran suhde näyttelijöihin on kokemuksen tuomaa ydinosaamista.
”Ensikertalainen ohjaaja ei ole yleensä ollut kuvauksissa vielä kovin paljoa. Kaikki on uutta. Minä olen viettänyt kuvauksissa tuhansia tunteja.”
Mutta miltä tuntuu olla johtoasemassa, jossa pitäisi kyetä antamaan vastaus jokaiseen työryhmäläisten kysymykseen?
”Ohjaajalla ei tarvitse olla vastausta kaikkeen. Osaamista on ymmärtää, milloin ratkaisua ei vielä ole, mutta on utelias selvittämään, mikä se voisi olla.”
Scarlett Johansson Eleanor the Great -elokuvan kuvauksissa. Kuva: Courtesy of Sony Pictures Classics
Kuvauskokemuksen myötä syntyy ymmärrys ryhmädynamiikasta ja hyvästä johtamisesta.
”Minulla ei tietenkään ole heidän kaikkien osaamistaan. Riittää että tiedän, mitä he tarvitsevat voidakseen tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla.”
Näyttelijätaustaisten ohjaajien elokuvat saavat usein kehuja siitä, miten niissä näytellään. Johansson sanoo näkevänsä näyttelijöiden haasteet sekä osaavansa reagoida tavalla, jonka he ottavat vastaan.
Ylistystä on saanut etenkin Squibb, jonka viimeisimmästä pääosastakaan ei ole paljoa aikaa: hän esitti viime vuonna nimihahmoa toimintakomediassa Thelma.
Ohjaajana Johansson koki sen, minkä jo tiesi: kaikilla muilla on kuvauksissa mukavampaa kuin ohjaajalla.
”Muut voivat mennä päivän jälkeen pizzalle ja pitää hauskaa. Ohjaajan työpäivä alkaa ensimmäisenä ja jatkuu iltaan asti.”
Scarlett Johansson Lost in Translation -elokuvassa vuonna 2003. Kuva: Focus Features
Ohjaaminen oli pitkäaikainen tavoite. Olennaista oli oikea ajoitus. Johansson ei osaa määrittää hetkeä, jolloin itseluottamus toimeen tarttumiseen olisi täyttynyt.
”Mutta en olisi ollut valmis kymmenen vuotta sitten – jo siksi, että tiesin ohjaajan työn nielevän kaiken ajan”, Johansson sanoo.
”
Scarlett Johanssonilla on poikkeuksellista valtaa.
”Aikaa ei jää perheelle, koska valmisteluvaihe on niin intensiivistä, itse kuvauksista puhumattakaan. Kaikki pitää antaa elokuvalle.”
Toinen syy liittyy uraan näyttelijänä. Tähden arvoa mitataan koko ajan. Kieltäytymiset huippurooleista herättävät kysymyksiä kulissien takana.
”Silloin olisi harmittanut menettää muita mahdollisuuksia yhden pitkän hankkeen vuoksi. Olisinko ollut sujut isojen päätösten kanssa? Todennäköisesti en”, Johansson arvioi.
Scarlett Johansson Woody Allenin ohjauksessa elokuvassa Mach Point vuonna 2005. Kuva: BBC Films
Hollywoodissa valta on usein tähtinäyttelijöillä. Heidän tunnettuutensa varassa elokuva rahoitetaan tai tuotantopäätös tehdään.
Scarlett Johansson oli Forbes-lehden julkaiseman parhaiten palkattujen näyttelijöiden listan ykkönen vuosina 2019 ja 2020. Se tarkoittaa poikkeuksellista valtaa. Hän vei Marvelin omistavan Disneyn käräjille Black Widow -supersankarielokuvan palkkiokiistasta, mikä osoittaa aseman suomaa rohkeutta puolustaa oikeuksiaan.
Tapausta seurattiin tarkkaan myös siksi, että kyse oli Hollywood-studion omavaltaisuuden rajoista: Black Widow julkaistiin pandemia-aikaan yllätyspäätöksenä vain Disneyn suoratoistopalvelussa, jolloin sopimuksen mukaiset rojaltit elokuvateatterijakelusta jäivät saamatta.
Johansson on myös esikoisohjauksensa tuottaja. Hänen yhtiönsä These Pictures oli yksi tuottajista myös romanttisessa komediassa Fly Me to the Moon. Pääosia näyttelivät Johansson ja Channing Tatum.
Eleanor the Greatin tekijätiimi on naisvaltainen. Käsikirjoitus on Tory Kamenin. Kuvaaja Helene Louvart on Ranskan ykkösnimiä. Hän on kuvannut muun muassa Agnes Vardan, Claire Denis’n, Alice Rohrwacherin ja Wim Wendersin elokuvia.
Johanssonilla on amerikkalaisnäkökulmastaan lyhyt vastaus kysymykseen, miten naisohjaajia tuetaan.
”Menkää katsomaan heidän elokuviaan.”
Euroopassa rakenteellista tasa-arvoa voidaan edistää julkisen rahan päätöksillä. Yhdysvalloissa elokuva on yksinomaan bisnestä. Johansson kehuu viihde- ja luovan alan tasa-arvohankkeita perustanutta Alma Har’elia.
”Hän kannusti mainostuottajia sitoutumaan ottamaan jokaiseen tarjouskilpailuun ainakin yhden naisohjaajan”, Johansson sanoo.
”Nyt hän tuo samaa ajattelua elokuvabisnekseen.”
Eleanor the Great tulee Suomessa ensi-iltaan 28.11.