Työministeri Matias Marttisen (kok) mukaan synkissä työttömyysluvuissa on myös lupaavia piirteitä.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää selvänä, että Suomi joutuu EU:n niin sanotulle tarkkailuluokalle eli liiallisen alijäämän menettelyyn tiistaina.
Purran mukaan lisää leikkauksia tulee todennäköisesti ensi kaudelle, sillä Suomi sopeuttaa julkista taloutta suomalaisten tulevaisuuden vuoksi.
Työministeri Matias Marttinen sanoo, että vaikka työttömyysasteen trendi on nykyisellä mittausmenetelmällä korkeimmillaan 10,6 prosentissa, on työvoiman kysyntä kasvanut erityisesti yksityisellä sektorilla.
Euroopan komission odotetaan esittävän tiistaina, että Suomi joutuu niin sanotulle EU:n tarkkailuluokalle eli liiallisen alijäämän menettelyyn.
– Pidän selvänä, että liiallisen alijäämän menettelyyn joudumme, koska luvut ovat selvät. Olen itse ollut neuvottelemassa tiukkoja finanssipoliittisia sääntöjä. Pidän tärkeänä, että näitä myös noudatetaan unionin jäsenmaissa, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kommentoi.
Liiallisen alijäämän menettelyssä komissio määrittelee nettomenopolun, mikä ohjaa sitä, millä aikataululla taloutta pitää sopeuttaa.
Purra painotti, että finanssipolitiikan keinoista päätetään itsenäisesti jatkossakin.
– On hyvin todennäköistä, että nämä erityisesti isommat sopeuttamistarpeet tulevat ensi kaudelle.
Purran mukaan oppositio ei ole pystynyt tarjoamaan vaihtoehtoa, joilla velkaa olisi voitu ottaa vähemmän.
Esimerkiksi keskustan ja vasemmistoliiton vaihtoehtobudjeteissa velkaa otettaisiin vähemmän kuin hallituksen vaihtoehdossa.
– Se, että lähestulkoon jokaista toimeamme, jokaista säästöämme ja myös veronkiristyksiä oppositiopuolueet ovat vastustaneet. Siihen nähden se, mitä vaihtoehtobudjetin sivuille laitetaan, ei ole kauhean merkityksellistä.
Purra muistutti, että hallitus on päättänyt tällä vaalikaudella mittavista sopeutuksista.
Hänen mukaansa vaikea taloudellinen ympäristö vaikeuttaa Suomen talouden tilannetta.
Purran mukaan Suomea vaivaavat heikon suhdanteen lisäksi viennin ongelmat, työllisyyskehitys ja väestön kehitys.
– Tämä kokonaisuus on sellainen, että me teemme siksi niitä sopeutustoimia.
Hallitus on perustellut sopeutustoimiaan myös tarkkailuluokan välttämisellä. Onko tarkkailuluokalle joutuminen hallitukselta epäonnistuminen?
– Nyt on hyvä panna huomio siihen, että kaikki puolueet ovat yhtä lukuun ottamatta sitoutuneet finanssipoliittisiin sääntöihin ja velkajarruun. Tämä tulee tarkoittamaan seuraavalle kaudelle suurin piirtein samanlaisia sopeuttamistoimia.
Puolueista vasemmistoliitto ei ole sitoutunut parlamentaarisesti sovittuun velkajarruun.
Toinen tiistain synkkä talousuutinen koskee Tilastokeskuksen uusia työttömyyslukuja.
Työttömyysasteen trendi on 10,6 prosenttia, joka on nykyisillä mittausmenetelmillä suurin luku. Nykyinen tilastohistoria ulottuu vuoteen 2009.
Matias Marttisen mukaan hallituksen työtä täytyy jatkaa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Työministeri Matias Marttisen (kok) mukaan katseet täytyy kääntää pidempään aikaväliin.
– Totta kai on niin, että viimeisten kahden vuoden aikana talous- ja työllisyystilanne on Suomessa ollut todella vaikea. Sehän korostaa vain ja ainoastaan tarvetta jatkaa uudistustyötä, jota tämä hallitus on tehnyt. Mitä vahvemmin talous kasvaa, sitä nopeammin työttömyys sulaa.
Marttinen korosti, että työllisyys kasvaa samaan aikaan työttömyyden kanssa. Ilmiö selittyy sillä, että Suomen työvoima kokonaisuudessaan kasvaa.
Marttisen mukaan erityisesti yksityisellä sektorilla työvoiman kysyntä on kasvanut.
– Se on lupaavaa ja rohkaisevaa.
Marttinen toteaa, että suhtautuu talousuutisten synkkään tiistaihin ”jalat maassa”.
– Työ on pahasti kesken. Sekä työllisyydessä että julksien talouden osalta työtä täytyy jatkaa.