Ruotsi aikoo vahvistaa puolustustaan ohjuksia, droneja ja helikoptereita vastaan. Yhteensä uusiin järjestelmiin käytetään noin 3,5 miljardia Ruotsin kruunua eli noin 317 miljoonaa euroa.
Ruotsin puolustusmateriaalilaitos allekirjoitti tiistaina kahden miljardin kruunun eli noin 181 miljoonan euron arvoisen sopimuksen Iris-T-ilmataisteluohjusten hankkimiseksi.
Lisäksi 1,5 miljardia Ruotsin kruunua eli noin 136 miljoonaa euroa käytetään maasta laukaistavien ohjusten tukiajoneuvoihin ja -järjestelmiin.
— Se on voimakas vahvistus ilmapuolustuksellemme, sanoi puolustusministeri Pål Jonson lehdistötilaisuudessa ilmapuolustusrykmentissä Halmstadissa SVT:n mukaan.
Uusi mapuolustus menee Norrbottenin rykmentille I19 ja Skaraborgin rykmentti P4:lle. Tämä vastaa neljän lyhyen kantaman ilmapuolustuskyvyllä varustetun joukkueen tarvetta.
Järjestelmiä käytetään suojautumiseen erityyppisiä lentokoneita, risteilyohjuksia ja hyökkäyslennokkeja vastaan. Sen ensisijaisena tarkoituksena on suojata prikaatia matalalta tulevilta uhilta. Hallituksen mukaan uusi investointi täydentää viime kesänä tilattuja pidemmän kantaman Iris-T-järjestelmiä.
Maanantaina SVT kertoi Ruotsin puolustusvoimien raportista, jossa luodaan suuntaviivoja Naton asettamien puolustusmenotavoitteiden saavuttamiseksi. Yksi raportissa luetelluista kohdista on, että Ruotsin tulisi hankkia niin sanottuja pitkän kantaman suorituskykyjä, jotka voivat tavoittaa Venäjän rajojen sisällä sijaitsevia kohteita.
— Silloin puhutaan pitkän kantaman ballistisista ohjuksista eli risteilyohjuksista, SVT:lle sanoi Ruotsin pääesikunnan päällikkö Carl-Johan Edström.
Edström kuvaili että risteilyohjuksille voisi olla tarve tilanteessa, jossa Venäjä olisi hyökännyt Nato-maahan ja Naton viides artikla aktivoitu. Silloin tällaista ohjusta voitaisiin käyttää Venäjän sisäisiä kohteita vastaan lisähyökkäysten estämiseksi.