Velkaantuminen|Suomi rikkoo EU:n taloussääntöjä, joten komissio esittää odotetusti niin sanotun alijäämämenettelyn käynnistämistä.
Bryssel
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Suomi joutuu Euroopan unionin liiallisen alijäämän menettelyyn, koska se rikkoo EU:n taloussääntöjä.
Komissio esitti menettelyn käynnistämistä tiistaina, ja EU-maiden valtiovarainministereiden odotetaan tekevän päätöksen alkuvuodesta.
Suomen julkinen velka on yli 88 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja alijäämä 4,5 prosenttia, kun rajat ovat 60 ja 3 prosenttia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra arvioi, että mahdolliset lisäleikkaukset ja veronkiristykset kohdistuisivat seuraavalle vaalikaudelle.
Suomi joutuu Euroopan unionin niin sanottuun liiallisen alijäämän menettelyyn. Syynä ”tarkkailuluokalle” joutumiseen on EU:n taloussääntöjen rikkominen.
Säännöt asettavat jäsenmaiden velkaantumiselle kaksi rajoitetta: julkista velkaa saa olla enintään 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja vuotuinen alijäämä saa olla enintään 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämä tarkoittaa, että julkisen talouden vuotuiset menot ylittävät tulot.
Komission mukaan Suomi rikkoo molempia sääntöjä.
Komission tuoreen ennusteen mukaan Suomen velkasuhde nousee tänä vuonna 88,1 prosenttiin ja siitä edelleen 92,3 prosenttiin vuonna 2027. Julkisen talouden alijäämäsuhde on ennusteen mukaan tänä vuonna peräti 4,5 prosenttia, josta se laskee 3,9 prosenttiin vuonna 2027.
Alijäämät ovat niin suuria, että edes puolustusmenojen kasvuun liittyvä väliaikainen helpotus ei enää riitä pelastamaan Suomea tarkkailuluokalta.
”Suomen kohdalla 3 prosentin alijäämärajan ylitys selittyy vain osin kasvavilla puolustusmenoilla ja kansallisen poikkeuspykälän tarjoamalla joustavuudella. Siksi komissio harkitsee suosittelevansa liiallisen alijäämän menettelyn avaamista Suomelle”, päätöksessä todetaan.
HS käy läpi, mitä päätös konkreettisesti tarkoittaa.
Mikä on liiallisen alijäämän menettely?
Mekanismin tarkoituksena on varmistaa, että jäsenmaat sitoutuvat budjettikuriin. Käytännössä komissio asettaa Suomelle polun ja aikataulun, jossa Suomen tulee painaa julkinen alijäämänsä takaisin alle 3 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Kyseessä ei ole pakkopaita: komissio ei esimerkiksi neuvo Suomea tekemään joitain tiettyjä menoleikkauksia tai veronkiristyksiä talouden sopeuttamiseksi.
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Komissio tekee virallisen ehdotuksensa Suomen asettamisesta alijäämämenettelyyn lähiviikkoina eli joulukuussa. Samalla se julkaisee alustavan säästöuran. Siitä selviää, kuinka paljon ja kuinka nopeasti Suomen pitää alijäämäänsä supistaa.
Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto eli Ecofin päättää virallisesti Suomen asettamisesta alijäämämenettelyyn tammikuun 20. päivänä.
Joutuuko Orpon hallitus tekemään päätöksen vuoksi lisäsäästöjä?
Ei välttämättä, mutta sitä ei varmasti tiedetä. Paljon selviää joulukuussa julkaistavasta alustavasta säästöurasta.
Yksi mahdollinen vaihtoehto on, että Suomea käsketään painamaan alijäämäsuhteensa alle 3 prosenttiin viimeistään vuonna 2028. Silloin olisi mahdollista, että seuraava hallitus joutuisi ensimmäisessä budjetissaan syksyllä 2027 huomioimaan alijäämämenettelyyn liittyvät vaatimukset.
Toisaalta tiedossa on jo pitkään ollut, että Suomea odottavat joka tapauksessa EU-sääntöjen vuoksi tuntuvat sopeutusvaatimukset. On toistaiseksi epävarmaa, kasvattaako alijäämämenettelyyn joutuminen säästövaatimuksia ainakaan merkittävästi.
Mitä tapahtuu, jos Suomi ei korjaa talouttaan vaaditussa aikataulussa?
Ankarimmillaan komissio voisi teoriassa langettaa Suomelle sakkoja tai pidättää EU-rahastojen maksatuksia. Käytännössä komissio ei kuitenkaan ole tällaisia seuraamuksia langettanut.
Jos Suomi ei pysy komission vaatimalla polulla, odotettavissa on todennäköisesti lähinnä painokkaampia vaatimuksia tiukasta taloudenpidosta.
Jos taas Suomi onnistuu painamaan vuotuisen alijäämäsuhteensa alle 3 prosenttiin, alijäämämenettely päätetään.
Onko Suomi joutunut aiemmin tarkkailuluokalle?
Suomi on joutunut alijäämämenettelyyn kerran aiemmin, vuonna 2010. Menettely kuitenkin keskeytettiin nopeasti vuonna 2011, kun tilastot tarkentuivat.
Tällä hetkellä alijäämämenettelyssä ovat Itävalta, Belgia, Ranska, Italia, Unkari, Malta, Puola, Slovakia ja Romania.
Komissio harkitsi tuoreessa tarkastelussaan myös Saksan ottamista liiallisen alijäämän menettelyyn. Maan julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 3,1 prosenttia ja nousee lähivuosina komission ennusteen mukaan neljän prosentin tuntumaan. Maan velkasuhde ylittää jo 60 prosentin rajan ja nousee vuonna 2027 67 prosenttiin.
Komissio ei kuitenkaan päättänyt aloittaa menettelyä Saksan kohdalla, sillä alijäämärajan ylitys johtuu puolustusmenojen kasvusta. Puolustusmenoihin liittyvän väliaikaisen helpotuksen vuoksi Saksa vältti menettelyn.
