Iltalehti haastatteli pääministeri Petteri Orpoa suorassa lähetyksessä Ukrainan tilanteesta ja Suomen hallituksen kannoista.
Iltalehti haastattelee pääministeri Petteri Orpoa suorassa lähetyksessä Pretoriasta. Joel Maisalmi
Pääministeri Petteri Orpo (kok) saapui tiistaina illalla Etelä-Afrikkaan.
Iltalehti haastatteli pääministeriä Pretoriassa suorassa erikoislähetyksessä kello 20.45 alkaen. Ensin haastattelussa oli Suomen Pretorian-suurlähetystön päällikkö Pekka Metso.
Pääministeri Orpo lensi Johannesburgiin Angolasta, missä hän osallistui Afrikan unionin ja Euroopan unionin huippukokoukseen.
EU-maiden johtajat pitivät myös oman hätäkokouksensa Ukrainan tilanteesta ja eurooppalaisten kannoista mahdollisiin rauhanehtoihin hyökkäyssodan aloittaneen Venäjän ja Ukrainan välillä.
Orpo kertoi haastattelussa Ukrainan ja Euroopan turvallisuustilanteesta sekä Suomen hallituksen kannoista.
Iskuja Venäjän talouteen
Pääministeri sanoi, ettei odota Venäjän suhteen nopeaa muutosta, vaan samaan aikaan pitää jatkaa kovaa painetta, kun neuvottelupöydissä haetaan ratkaisua.
Orpon mukaan 20. pakotepaketti Venäjää vastaan on jo EU:ssa valmisteilla. Pakotteita ja Ukrainan tukemista pitää jatkaa niin kauan kuin Venäjä ei suostu rauhaan Ukrainassa, Orpo painotti.
Pakotepaketin mahdollista sisältöä Orpo ei kommentoi, mutta Venäjän rahansaantia, varjolaivaston toimintaa ja länsimaisten tuotteiden pääsyä Venäjälle pitää hänen mukaansa entisestään kiristää. Esimerkiksi länsituotteiden päätyminen Venäjän sotakoneiston käyttöön pitää Orpon mukaan estää.
Pääministeri sanoi suoraan, että USA:n ja Venäjän välillä hahmoteltu 28-kohtainen rauhansuunnitelma oli varmasti Venäjän mieleen. Asiaa on työstetty halukkaiden koalitiossa, jossa on pääministerin mukaan päästy nyt parempaan vaiheeseen.
Pallo Venäjällä
Rauhan suhteen on Orpon mukaan otettu askeleita kestävämmän ja oikeudenmukaisemman rauhan suuntaan.
Nyt kaikki riippuu siitä, miten Venäjä vastaa tähän.
– Pallo on jälleen kerran hyvin paljon Venäjällä, Orpo sanoi.
Orpon mukaan 28-kohtaisessa suunnitelmassa ei ollut hyväksyttävää se, että siinä puututtiin Ukrainan suvereniteettiin ja otettiin kantaa asioihin, jotka kuuluvat Ukrainan ja EU:n päätösvaltaan.
Pääministeri painotti, että esimerkiksi Ukrainan EU-jäsenyydestä voidaan sopia vain Ukrainan ja EU-maiden välillä. Venäjä ei myöskään määrittele millään tavalla nyt tai tulevaisuudessa Naton toimintaa tai EU:n toimintaa, Orpo painottaa.
– Tämä on lähtökohta, mistä pidetään kiinni. Se on itsestäänselvyys, Orpo sanoi.
Alueluovutuksille Ukrainan hyväksyntä
Orpon mukaan Suomi ei voi myöskään hyväksyä mahdollisia alueluovutuksia, jotka olisivat sovittu Ukrainan yli.
Orpo muistutti, että Suomi tuntee historian ja alueluovutukset, jotka on sovittu meidän ylitsemme. Suomi tukee sellaisia ratkaisuja, jotka Ukraina on itse sopinut. Alueluovutukset ovat Ukrainan käsissä, Orpo painotti.
Jos Ukrainan hallitus ei hyväksy alueluovutuksia, niitä ei siis Suomikaan hyväksyisi.
Myöskään Venäjän sotarikoksia Suomi ei olisi valmis katsomaan läpi sormien.
Suomen linja on Orpon mukaan se, että Suomi tukee kansainvälistä oikeutta.
– Se on meidän pitkä linja ja demokraattisten länsimaiden peruspilareita, Orpo sanoo.
Orpon mukaan Suomen ajatteluun ei sovi se, että ilmiselvät ja räikeät sotarikokset painettaisiin villaisella.
USA palautettu raiteille
Pääministeri osallistui päivällä myös EU-johtajien kokoukseen, jossa yhteinen kuva oli se, että Ukrainan tukemista pitää jatkaa. Kokouksessa katsottiin, että tilanne on kääntynyt parempaan suuntaan verrattuna muutamaan päivään sitten.
– Tärkeää on pitää yllä transatlanttinen yhteys Yhdysvaltoihin, joka on selvästi palautettu raiteille, Orpo sanoo.
EU-pöydissä on erittäin voimakas yhteinen näkemys siitä, että Euroopan asioista päättää Eurooppa.
Kaikissa keskusteluissa Saksan liittokansleri Friedrich Merzin, Eurooppa-neuvoston johtajan Antonio Costan ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa on ymmärrys siitä, että Venäjän jäädytetyistä rahoista pitää saada aikaan ratkaisu.
Asiaa jumittava ja Venäjän jäädytettyjä rahoja hallinnoiva Belgia ei Angolassa ilmaissut kantaansa. Silti Belgian kanssa pitää Orpon mukaan löytää ratkaisu, joka on oikeudellisesti kestävä.
– Nyt tämä vaatii poliittista tahtoa ja rohkeutta.
Orpoa haastatteli Pretoriassa Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi. Paikan päällä oli myös kuvaaja Inka Soveri. Tekstimuotoista seurantaa teki politiikan toimittaja Joakim Kullas.
Ei vanhempia päivityksiä