Tekoälyn kiihtyvä leviäminen eri elämänalueille muokkaa voimakkaasti ihmisten arkea kaikessa, mihin liittyy älyteknologiaa. Murrokselle tyypillisesti vanhoja työpaikkoja häviää ja uusia syntyy. Työelämässä korkean osaamisen ja ymmärtämisen vaatimukset korostuvat entisestään.
Teknologia-ala kohtaa murroksen ensimmäisenä. Teknologiateollisuus ry:n osaamispolitiikan johtajan Leena Pöntysen mukaan yhä vaativampaa osaamista tarvitaan, kun erityisesti tekoäly muuttaa tekemistä vahvasti (Yle 25.11.).
Teknologiamurros on tullut jäädäkseen.
Teknologiateollisuuden jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn mukaan alalle tarvitaan seuraavan kymmenen vuoden aikana 140 000 uutta osaajaa. Tarpeesta noin puolet selittyy odotetulla kasvulla ja puolet eläköityvien korvaamisella. Lähes kolme neljäsosaa tulevasta kysynnästä kohdistuu korkeakoulutettuihin. Mittaluokkaa kuvastaa, että toimialalla työskentelee tällä hetkellä noin 330 000 henkeä. Suomen kokonaisviennistä noin puolet on teknologiateollisuuden varassa, joten työvoiman saanti vaikuttaa merkittävästi koko kansantalouteen.
Teknologiateollisuus vaatii myös ammatilliseen koulutukseen lisää laatua ja parempaa vastaamista työelämän tarpeisiin. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkijoiden mukaan teknologia-alalla matalasti koulutettujenkin työntekijöiden määrä kasvaa jatkossa, mutta korkeasti koulutettujen osuus kasvaa vielä nopeammin. Etla varoittaa sekä viennin että bruttokansantuotteen supistumisesta, jos osaajatarpeeseen ei vastata.
Sijoittajien keskuudessa on viime aikoina herännyt levottomuutta tekoälykuplasta, joka liittyisi mahdollisesti ylimitoitettuihin investointeihin. Analyytikkojen mukaan kuplaantumisen riski voi piillä yhtiöissä, jotka ovat kiinni pelkästään tekoälyssä. Teknologiamurros on kuitenkin tullut jäädäkseen, eikä yritysten tuleva työvoiman tarve Suomessakaan ole kiinni lyhyen ajan suhdanteista.
Tekoälyn kehitys tekee siitä jatkuvasti tehokkaamman apuvälineen erilaisiin rutiinitehtäviin, mikä parhaimmillaan vapauttaa ihmisten voimavaroja luovaan ja kekseliääseen tekemiseen. Tämä kuitenkin edellyttää sen ymmärtämistä, mitä tekoäly on ja mitä se ei ole. Esimerkiksi tiedonhaku tekoälyllä on epäluotettavaa ja vaatii vahvaa lähdekriittistä lukutaitoa.
Osaajatarve on huomioitava entistä painokkaammin koulutuspaikkojen lisäämisessä ja kohdentamisessa. Osaamista pohjustamaan ja nykyajan kansalaistaitojen tueksi ymmärrystä tekoälystä on syytä lisätä kaikilla koulutustasoilla viimeistään yläkoulusta lähtien.