Mikroskooppinen koliitti on näkymätön, mutta monen arkea rajoittava suolistosairaus. Suolistosairaudet ry kartoitti kesäkuussa 2025 kyselytutkimuksella sairastavien oireita ja hoitokokemuksia.
Suoli voi näyttää tähystyksessä täysin normaalilta, mutta jatkuva ripuli sitoo vessan läheisyyteen. Diagnoosi on usein väärä, jos tutkimuksen yhteydessä ei napata koepaloja, jotka voivat paljastaa todellisuuden: mikroskooppisen koliitin.
Suolistosairaudet ry:n kyselyyn vastasi 249 mikroskooppista koliittia sairastavaa, jotka kertovat sairauden vaikuttavan rajoittavasti niin arkeen, sosiaalisuuteen kuin jaksamiseen. Osa kertoo myös yöaikaisista oireista, jotka häiritsevät unta ja palautumista. Sairaudessa on kaksi muotoa, kollageeni- ja lymfosyyttikoliitti, mutta molempien keskeinen oire on krooninen, vetinen ripuli. Sairauden kanssa elämisessä korostuvat arjen hallintaa tukevat keinot, kuten etätyö, tarkka suunnittelu ja avoin suhtautuminen sairastamiseen.
‘’Vaikea tie ollut ja lääkäreiden tietämys vaihtelee suuresti. Kaiken kaikkiaan vaikuttanut voimakkaasti myös psyykkiseen hyvinvointiin ja talouteen negatiivisesti. Lääkkeitä ei juuri kirjoiteta reseptillä, vaan ne jää omakustanteisesti maksettavaksi.’’
Vaikka mikroskooppisessa koliitissa suolistossa on tulehdus, sitä ei luokitella IBD:hen eli tulehduksellisiin suolistosairauksiin. Sairaus luokitellaan hyvälaatuiseksi, koska mikroskooppisen koliitin ei ole havaittu lisäävän syöpäriskiä. Tämä jaottelu voi johtaa kuitenkin sairauden vähättelyyn niin hoitotyössä kuin arjessakin.
– Sairauden hoito on reaktiivista ja koostuu monilla ainoastaan toistuvien kortisonikuurien uusimisesta ilman pitkäjänteisempää hoitosuunnitelmaa, toteaa Suolistosairaudet ry:n sosiaali- terveysturvan asiantuntija Elisa Arvola.
Näkymätön, mutta kuormittava sairaus
Kuten IBD:n, myös mikroskooppisen koliitin diagnoosi tehdään yleisimmin erikoissairaanhoidossa. Jatkohoito ja seuranta jäävät kuitenkin mikroskooppisessa koliitissa suurimmaksi osaksi perusterveydenhuollon tai työterveyshuollon vastuulle, jossa tietämys sairaudesta on usein puutteellista. Samaan aikaan puutteet toimivien lääkkeiden korvattavuuksissa rajoittavat sekä tehokkaan hoidon toteutumista että laadukkaan tutkimustiedon kertymistä.
Kyselystä nousikin esiin havaintoja tiedon puutteesta sairauteen liittyen. Vain hieman yli puolet vastaajista oli saanut ohjausta hoitavalta taholta.
– Sairaus on monelle näkymätön, mutta kokonaisvaltaisesti kuormittava. Sairastavat tarvitsevat lisää tietoa, parempia hoitokäytäntöjä ja mahdollisuuksia vertaistukeen, toteaa Arvola.
Lisätietoja
Suolistosairaudet ry viestii tutkimuksen tuloksista ja edistää hoidon kehittämistä yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Lisätietoa ja vertaistukea löytyy osoitteesta: www.suolistosairaudet.fi/mikroskooppinen-koliitti-kysely2025/
Elisa Arvola, sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija, Suolistosairaudet ry, [email protected]