Metsähallituksen Luontopalveluiden ja vapaaehtoisten lintuharrastajien pesätarkastuksia tehtiin tänä vuonna 2 500.
Avaa kuvien katselu
Maakotkan onnistuneita pesintöjä kirjattiin tänä vuonna 128. Kuvassa poikanen pesällään. Kuva: Eetu Sundvall / Metsähallitus
Petolintujen pesinnät onnistuivat tänä vuonna vaihtelevasti, kertoo Metsähallituksen luontopalvelut. Vuoden tuloksiin vaikuttivat vahvasti ravintotilanteet, jotka olivat paikoin huonot, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Eetu Sundvall kertoo Metsähallituksen tiedotteessa.
Merikotka menestyi tänä vuonna poronhoitoalueella, etenkin Keski-Lapissa ja Koillismaalla. Pesivän kannan koko on Suomessa nyt jopa 150 paria. Tänä vuonna onnistuneita pesintöjä oli 80.
Tunturihaukan pesintä oli huonompi kuin kahtena edellisenä vuotena, mutta silti verrattain hyvä. Onnistuneita pesintöjä Lapin tunturialueilta kirjattiin kahdeksan, ja kannan koko on nyt Suomessa 22–29 paria.
Maakotkan onnistuneita pesintöjä oli tänä vuonna 128, mikä on valtakunnallisesti mitattuna huono. Pesintöjen määrä on vakiintunut viime vuosina sadasta kahteen sataan per vuosi. Pesivän maakotkakannan koko Suomessa on nyt noin 400 paria.
Muuttohaukkakannan koko oli tänä vuonna Suomessa noin 260 paria. Haukka elää pääosin Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sen pesintätulos jatkoi laskuaan, pesintöjä kirjattiin 71.
Videolla lähes tuhat kotkaa rengastanut Jarmo Ahtinen rengastaa maakotkaa Savukoskella. Video: Antti Ullakko / Yle
Petolintujen pesintää on seurattu ja tilastoitu vuodesta 1970. Pesiä tarkastavat Metsähallituksen Luontopalvelut ja vapaaehtoiset lintuharrastajat. Pesiä tarkastettiin koko maassa yhteensä 2 500.
Metsähallitus maksoi sadan euron löytöpalkkion maakotkan pesästä, joka ei ole ollut aiemmin sen tiedossa. Poronhoitoalueella palkkio maksettiin myös uudesta merikotkan pesästä.