Kaupungistuminen kiihtyy edelleen.
Maailman väestöstä enemmistö asuu kaupungeissa vuonna 2025, ja yli 50 000 asukkaan kaupungeissa asuvien osuus on jo 45 prosenttia ihmisistä. Vuonna 1950 tämä luku oli vain 20 prosenttia kertoo YK:n tuore kaupungistumisraportti.
Isojen ja pienien kaupunkien osuus asumispaikkoina kasvaa edelleen. Yli 10 miljoonan asukkaan metropolien määrä on noussut rajusti. Vuonna 1975 niitä oli 8, nyt 33.
Maailman suurin metropoli on nykyään Indonesian pääkaupunki Jakarta, jossa asuu 42 miljoonaa ihmistä.
Jakarta on monissa vaikeuksissa, joista suurin se, että se on hukkumassa veden alle. Suurkaupungin rannikkoalue on jo näkyvästi merenpinnan alapuolella, kertoo Jakarta Globe. Vesi pysyy vielä pois kaupunkialueelta rannalla olevan tukimuurin ansiosta.
Tutkimusten mukaan Jakartan metropoli vajoaa vuosittain 10–30 senttiä alaspäin, mikä johtuu pohjaveden holtittomasta pumppaamisesta kotitalouksien, teollisuuden ja yritysten käyttöön. Lisäongelmia aiheuttavat voimakkaat tuulet, vuorovedet ja korkeat aallot.
Rakennettujen kaupunkialueiden hallinta voi aiheuttaa monia kriisejä, tautien leviämistä, syrjäytymistä ja saastumista hallitsemattomasti leviävissä metropoleissa koko maailmassa. Infrastruktuuri voi olla puutteellista, ja ilmastonmuutos pahentaa ongelmia.
Toiseksi surin kaupunki Jakartan jälkeen on Bangladeshin pääkaupunki Dhaka, jossa on lähes 37 miljoonaa asukasta. Jakarta ja Dhaka syrjäyttivät Japanin pääkaupungin Tokion kolmannelle sijalle. Sen asukasluku on tätä nykyä 33,4 miljoonaa.
Kymmenen maailman suurimman kaupungin joukossa vain Egyptin pääkaupunki Kairo (25,6 miljoonaa asukasta) edustaa jotain muuta maanosaa kuin Aasiaa.
Eniten ihmisiä asuu kuitenkin vieläkin keskisuurissa tai pienissä kaupungeissa, erityisesti Afrikassa ja Aasiassa. Samalla, kun suuret kaupungit jatkavat laajentumistaan, pikkukaupunkeja silti autioituu.
Kaupungistuminen on erityisen nopeaa 7 maassa, joita ovat Intia, Nigeria, Pakistan, Kongon demokraattinen tasavalta, Egypti, Bangladesh ja Etiopia.