Ukrainan kohtalo|Sotatieteilijä Ilmari Käihkö tyrmää linnoitetun Donetskin alueen luovuttamisen Venäjälle.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Yhdysvaltain esittelemässä rauhansuunnitelmassa ehdotettiin Donetskin alueen luovuttamista Venäjälle. Ukraina vastustaa ehdotusta rajusti.
Sotatieteilijä Ilmari Käihkö Helsingin yliopistosta tyrmää Donetskin alueen luovuttamisen Venäjälle.
Alue on yksi parhaiten linnoitettuja Ukrainassa, ja sen luovuttaminen antaisi Venäjälle paremmat asemat mahdollisessa tulevassa sodassa.
Donetskissa on taisteltu vuodesta 2014 lähtien, ja Ukraina on rakentanut vuosien aikana alueelle laajat puolustuslinnoitukset.
Uusien puolustuslinjojen rakentaminen vaatisi paljon aikaa ja rahaa.
Yhdysvaltojen viime viikolla esittelemässä Ukrainan rauhansopimusluonnoksessa Ukrainalta vaadittiin koko Donetskin alueen luovuttamista Venäjälle. Tällä hetkellä Venäjä miehittää kaikkea, paitsi alueen pohjoisinta osaa.
Ehdotus on tyrmätty Ukrainassa ja Euroopassa täysin. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Donetskista luopuminen avaisi Venäjälle avoimen reitin syvemmälle Ukrainaan seuraavassa sodassa.
Sotatieteilijä Ilmari Käihkö Helsingin yliopistosta on samoilla linjoilla. Hän nostaa esiin Donetskin linnoitetut kaupungit ja alueelle rakennetut laajat puolustuslinnoitukset.
”Se on yksi parhaiten linnoitettuja alueita Ukrainassa”, hän summaa.
Alueella on käyty taisteluja vuodesta 2014 lähtien ja Ukraina oli linnoittanut sitä laajasti jo ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä. Vuonna 2015 jäädytetyn niin kutsutun ”kontaktilinjan” läheisyyteen syntyi laajoja juoksuhautojen ja puolustuspesäkkeiden verkostoja.
Venäjä ei heti sodan alussa edes yrittänyt hyökätä niistä läpi. Sen sijaan se yritti katkaista koko maan lännempänä, Harkovan ja Zaporižžjan kaupunkien välillä.
Suunnitelma epäonnistui ja keväällä 2022 sodan painopiste siirtyi Donetskiin. Alkoi hidas kulutussota, joka on vaatinut Venäjältä raskaita tappioita. Joka kerta kun se on edennyt yhden puolustuslinjan lävitse, on Ukraina ryhtynyt rakentamaan lisää linnoitteita syvemmälle selustaan.
Alue on neljän sotavuoden aikana alkanut muistuttaa termiittipesää.
Ukrainalaissotilas kevyen konekiväärin kanssa tuliasemassa Donetskin Avdiivkassa tammikuussa 2022. Kuva: Kalle Koponen / HS
Donetskin maasto suosii puolustajaa. Sitä halkovat pohjois-eteläsuunnassa kulkevat pienet jokilaaksot ja harjanteet, luonnon omat puolustuslinjat. Ukraina on rakentanut linnoitteensa niitä mukaillen.
Kahdensadan vuoden kaivosteollisuus on puolestaan jättänyt jälkeensä suuria kaivosjätevuoria, joiden laelta näkee kilometrien päähän. Sodan alussa Ukraina otti ne osaksi puolustuslinjojaan. Nyt niiden laelta lähetetään signaaleja syvälle vihollisen selustaan lentäville drooneille.
Kaivosteollisuuden toinen puoli, tyhjänä ammottavat avolouhokset, taas haittaavat hyökkääjän liikkumista. Maan alla kulkeviin kaivoskuiluihin voidaan piilottaa sotilaita ja tarvikkeita.
Venäjän edessä häämöttää Slovjanskin ja Kramatorskin kaksoiskaupungeista Kostjantinivkaan jatkuva kaupunkien nauha, jossa asui ennen sotaa yli 400 000 ihmistä. Kaupunkiympäristö vaikeuttaa taistelua entisestään ja kaupunkien sisään on myös rakennettu juoksuhautoja ja bunkkereita.
Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö. Kuva: Petteri Tuohinen / HS
Venäjän eteneminen Donetskin ydinalueilla onkin ollut hidasta. Edes alueen pienempien kaupunkien valtaus on ollut sille vaikeaa: esimerkiksi taistelu Pokrovskista on kestänyt yli vuoden. Donetskin luovuttaminen johtaisi siihen, että Venäjä välttäisi taistelut kaupunkikeskittymästä kokonaan.
Käihkön mukaan alueluovutukset myös antaisivat Venäjälle paremmat asemat, mikäli se tahtoo myöhemmin jatkaa sotaa. Koko Donetskin luovuttaminen vain toisi Venäjän lähemmäs niitä kaupunkeja, jotka ovat tähän mennessä pääosin säästyneet sodalta.
”Jos tästä luovutaan, niin on tietenkin vaikeampi sitten puolustaa näitä muita alueita. Siellä pitäisi ruveta heti linnoittamaan”, Käihkö summaa.
Uusien alueiden linnoittaminen taas vaatisi aikaa ja rahaa.
”Silloin aloitettaisiin kokonaan alusta. Ei lähitulevaisuudessa päästäisi lainkaan samalle tasolle kuin nyt”, hän sanoo.
”Keskustelussa unohtuu usein myös resurssit: kuinka Ukrainan asevoimat ja puolustus oikein rahoitetaan tulevaisuudessa?”
Donetskiin liittyy myös paljon sisäpoliittisia kysymyksiä. Alueelta on paennut valtava määrä ihmisiä, joiden kodit ovat yhä alueella. Merkittävä määrä asuu myös yhä Donetskissa.
”Paperilla sitten päätetään heidän elämästään ja tulevaisuudestaan”, Käihkö sanoo.
”Eiväthän nämä ole vain kartalle vedettyjä viivoja, vaan niillä on todellisia inhimillisiä seurauksia”.
Ukrainalainen sotilas kävelee Kostjantinivkan etulinjakaupungissa pohjoisessa Donetskissa. Kuva: UKRAINIAN ARMED FORCES / Reuters