Itä-Suomen poliisin tilaamassa selvityksessä ehdotetaan erävalvonnan parempaa suunnittelua ja johtamista.
Erävalvonta ei ole Suomessa riittävää, käy ilmi Itä-Suomen poliisin tilaamasta selvityksestä. Video: Antti Karhunen / Yle, Rami Moilanen / YleJuttu tiivistettynä
- Itä-Suomen poliisin tilaamasta selvityksestä käy ilmi, että erävalvonta ei ole tällä hetkellä riittävää.
- Erävalvontaa tekevät useat viranomaiset, ja järjestelmä on hajanainen. Suomesta puuttuu myös strategia luonto- ja erärikollisuuden ehkäisyyn.
- Metsien käyttö on muuttunut, mikä lisää valvonnan tarvetta.
- Myös salametsästys jatkuu. Suomessa on susireviirejä, joista lisääntyvä susipari katoaa jopa vuosittain, eikä kukaan saa tekijöitä kiinni.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Erävalvontaa tekevät Suomessa tällä hetkellä monet viranomaiset: poliisit, rajavartijat, tullin henkilöstö sekä metsähallituksen tarkastajat.
Äkkiseltään valvonta kuulostaa kattavalta, mutta käytännössä tilanne on toinen: kaikkiaan viranomaiset käyttävät erävalvontaan yhteensä vain noin 20 henkilötyövuotta, eikä kokonaisuutta koordinoi kukaan.
Asia käy ilmi Erävalvonnan nykytila Suomessa -selvityksestä, jonka on tehnyt Metsähallituksesta vastikään eläköitynyt erätalousjohtaja, FT Jukka Bisi.
– Nykyisellä toiminnalla ei synny sellaista vaikuttavuutta luonto- ja erävalvontaan kuin pitäisi syntyä, hän sanoo.
Samaa mieltä on selvityksen tilannut Itä-Suomen poliisi.
– Viranomaiset kovasti toivovat, että valvontaa vietäisiin eteenpäin tällaisesta puuhastelusta kohti ammattimaisempaa viranomaistoimintaa, rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen sanoo.
Selvitysmies Jukka Bisi kertoo naarassudesta, joka myrkytettiin kevättalvella Pohjois-Pohjanmaalla. Video: Antti Karhunen / Yle, Rami Moilanen / YleVapaaehtoisvalvonta kaipaa uudistusta
Selvitysmies Jukka Bisi ehdottaa, että Suomeen tarvitaan luonto- ja erävalvonnan kokonaisuutta koordinoiva taho. Hänen mielestään se voisi olla esimerkiksi Metsähallitus.
Viranomaisten saamat vihjeet pitäisi tarkastaa tehokkaammin ja valvojien tulisi tarvittaessa päästä maastoon viivytyksettä. Siihen tarvitaan lisää rahaa.
– Viranomaisvalvontaan käytetään vuosittain vain noin viisi miljoonaa euroa. Kärkitoimijalle tarvitaan lisää virkoja, Bisi sanoo.
Myös vapaaehtoisvalvontaa pitäisi hänen mukaansa uudistaa ja kehittää. Tällä hetkellä viranomaisia avustavat esimerkiksi riistanhoitoyhdistykset, mutta toiminta ei ole ollut ongelmatonta. Esimerkiksi Pohjois-Savossa tuomittiin salametsästyksestä Suomen riistakeskuksen hyväksymiä petoyhdyshenkilöitä.
Avaa kuvien katselu
Jukka Bisi haastatteli selvitystä varten lukuisia asiantuntijoita, joiden mukaan vapaaehtoisten valvojien ja viranomaisten välillä on luottamuspulaa. Kuva: Rami Moilanen / Yle
Selvityksestä käy ilmi, että kaikki vapaaehtoiset ja kentän toimijat eivät luota viranomaisiin ja myös viranomaispuolella koetaan, että riistanhoitoyhdistyksissä on ihmisiä, jotka toimivat laillisuuden rajamailla.
Selvitykseen haastatellut viranomaiset pitävät yhtenä suurena ongelmana, että tieto ennalta suunnitelluista valvontaoperaatioista saattaa vuotaa salametsästäjille.
Poliisin mukaan tilanne on heikko Itä-Suomessa.
– Kun valvontaa ei suunnitella ja johdeta sillä tavalla kuin vuonna 2025 pitäisi tehdä, niin tässä on tulos, rikosylikomisario Pohjolainen sanoo.
Susien salametsästys jatkuu
Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi keväällä 26 miestä Suomen suurimmassa salametsästysvyyhdissä Lapinlahdella, jossa ammuttiin rauhoitettuja lintuja ja suurpetoja.
Salametsästys on piilorikollisuutta, josta vain pieni osa jää kiinni. Jukka Bisi laskee selvityksessään, että Suomessa salametsästetään vuosittain kymmeniä susia.
Hän kertoo tehneensä kevättalvella suurpetoseurantaa, jonka aikana susiparin pentuja odottanut alfanaaras myrkytettiin.
– Se tavallaan alleviivasi, mitä meidän luonnossa tapahtuu, Bisi sanoo.
Arviot suden salakaadoista ovat olleet kasvussa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti arvioi vuonna 2013, että susia katoaa vuosittain noin 32. Bisin selvityksessä arvio on noin 70 sutta vuosittain, jopa enemmän.
Avaa kuvien katselu
Ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen kertoo, että susien selittämätöntä hävikkiä on koko ajan. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle
Luonnosta kerättyjen DNA-näytteiden mukaan Suomessa on susireviirejä, joista lisääntyvä susipari katoaa jopa vuosittain. Tätä tapahtuu etenkin alueilla, joista viranomaiset saavat vihjetietoja salametsästyksestä. Vastaavasti Lounais-Suomessa niin sanotut alfaparit pysyvät reviireillään vuosia ja tekevät toistuvasti uuden pentueen.
Poliisin mukaan susien salametsästystä on tapahtunut Itä-Suomessa kautta vuosikymmenten.
– Kyllä sitä selittämätöntä hävikkiä on koko ajan ja Jukka Bisin selvityksessä esiin nostamat määrät vaikuttavat ihan perustelluilta, rikosylikomisario Pohjolainen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Kuvassa on susi, joka salametsästettiin Pohjois-Savossa Lapinlahdella 2021. Poliisi takavarikoi turkin metsästäjiltä. Kuva: PoliisiMetsään mennään yhä useammin ajoneuvoilla
Aiempaa ammattimaisempaa valvontaa tarvitaan myös sen vuoksi, että metsien käyttö on muuttunut viime vuosikymmeninä: metsään mennään yhä useammin mönkijällä tai moottorikelkalla, on matkailua lieveilmiöineen ja kokemattomia metsässä liikkujia.
Metsien käyttö tiivistyy myös hakkuiden, kaivosten ja uusiutuvan energian rakentamisen myötä.
– Mitä enemmän luontoon kohdistuu painetta, sitä enemmän tarvitsemme seurantaa. Kyllä kaikki tietävät, että luonto on tällä hetkellä aika kovilla, Bisi sanoo.