26.11.2025 – Uutiset
Teknologiateollisuuden tuore selvitys osaajatarpeista piirtää kuvan alasta, jonka kasvu ja teknologiamurros nostavat osaamisvaatimuksia samaan aikaan, kun väestö ikääntyy. Jos osaajia ei löydy, se näkyy nopeasti koko Suomen kasvussa.
Teknologiateollisuus tarvitsee seuraavien kymmenen vuoden aikana 140 000 uutta osaajaa, ja lähes kolme neljästä rekrytoinnista kohdistuu korkeakoulutettuihin.
Miksi teknologiateollisuus tarvitsee taas enemmän uusia osaajia – ja mitä 140 000 käytännössä tarkoittaa?
– 140 000 uuden osaajan tarve muodostuu sekä yritysten ennakoimasta kasvusta että siitä, että iso joukko nykyisistä osaajista jää eläkkeelle. Kokonaisuus tarkoittaa keskimäärin noin 14 000 uutta osaajaa vuodessa useille eri toimialoille ja erilaisiin tehtäviin.
– Nykyään ala työllistää noin 330 000 ihmistä, eli kyseessä on iso luku.
Mikä on isoin muutos verrattuna edelliseen selvitykseen?
– Vuoden 2021 selvitykseen verrattuna korkeakoulutettujen tarve on vahvistunut selvästi. Edellisessä selvityksessä 60 prosenttia tarpeesta ennakoitiin olevan korkeakoulutettuja, nyt 74 prosenttia.
Miten korkeakoulutettujen tarve on voinut nousta neljässä vuodessa näin paljon?
– Tähän on kolme pääsyytä: yritysten ennakoima henkilöstömäärän kasvu suuntautuu aiempaa vahvemmin korkeakoulutettuihin, eläkkeelle jää aiempaa enemmän korkeakoulutettuja ja eläkkeelle jääviä ammatillisesti koulutettuja korvataan myös korkeakoulutetuilla.
– Todellisuudessa hyppy ei ole niin iso kuin mitä ennakointiluvuista voi päätellä, sillä toteutuneet luvut kertovat, että viimeksi ammatillisen koulutuksen tarvetta arvioitiin liian korkeaksi suhteessa korkeakoulutettujen tarpeeseen.
Kuinka hyvin aiemmat osaajatarvearviot ovat osuneet oikeaan – voiko tähän ennakointiin luottaa?
– Edellisissä selvityksissä ennakoitiin noin 13 000 uuden osaajan vuosittaista tarvetta. Vuosina 2017–2023 toteutunut vuosittainen osaajatarve oli noin 11 000 henkilöä.
– Kun huomioi, että ajanjaksoon osui normaalin suhdannevaihtelun lisäksi koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan, arvio on toteutunut yllättävänkin hyvin.
– Lisäksi korkeakoulutettujen osuus tarpeesta on ollut ennakoimaamme suurempi: korkeakoulutettujen määrä teknologiateollisuudessa kasvoi jopa silloin, kun henkilöstömäärä kokonaisuudessaan laski.
Jos osaajia ei löydy, mitä Suomelle tapahtuu?
– Teknologiateollisuuden rooli Suomen kansantaloudessa on todella merkittävä: ala vastaa 12 prosentista Suomen työllisistä ja tuottaa yli puolet tavara- ja palveluviennistä.
– Etlan selvityksen mukaan Suomen BKT jäisi vuositasolla 0,6 prosenttia pienemmäksi, jos teknologiateollisuus ei löydä lainkaan tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa verrattuna tilanteeseen, jossa osaajat löytyvät. Jos eläkkeelle jäävät pystytään korvaamaan mutta kasvuun tarvittavaa lisätyövoimaa ei saada, BKT-vaikutus on 0,3 prosenttia.
– Suomen talouskasvu on nyt valmiiksi hidasta: vuonna 2024 BKT kasvoi 0,4 % ja Suomen Pankki ennustaa tälle vuodelle 0,3 %. Siksi osaajavaje voi äärimmillään leikata koko nykyisen kasvun.
– Täytyy kuitenkin huomata, että skenaario siitä, että teknologiateollisuus ei saisi yhtään uutta osaajaa, on hypoteettinen. Etlan laskelmat BKT-vaikutuksista antavat mittakaavaa sille, miten merkityksellistä koko Suomen kansantalouden kannalta on, että Suomen suurimman vientialan osaajatarpeeseen pystytään vastaamaan.
Tarkoittaako korkeakoulutettujen kasvanut tarve sitä, ettei ammattiosaajille enää ole töitä?
– Ei tarkoita. Ammatillisten osaajien tarve ei katoa mihinkään. Vaikka korkeakoulutettujen osuus kasvaa, yritykset tarvitsevat silti noin 3600 uutta ammatillista osaajaa joka vuosi.
– Koska ammatillisesta koulutuksesta jatketaan myös korkeakouluihin, muutos ei automaattisesti romahduta ammatillisen koulutuksen määriä. Selvää kuitenkin on, että paineet ammatillisen koulutuksen kehittämiselle kasvavat.
Mihin tehtäviin yritysten on vaikeinta löytää osaajia?
– Korkeakoulutettujen osalta kyselyssä nousevat erikoisosaamista vaativat suunnitteluroolit – esimerkiksi tekoäly, tehoelektroniikka, analogia- ja digitaalisuunnittelu, pilviosaaminen ja kyberturvallisuus.
– Ammattiosaajista pulaa on kyselyn mukaan riittävän korkeasta osaamisesta valmistavan teollisuuden vaativissa rooleissa, kuten robottihitsauksessa, CNC-koneistuksessa ja valimotyössä.
Miten voi olla osaajapula, jos samaan aikaan on paljon työttömyyttä?
– On totta, että tällä hetkellä joissain teknologia-alan ammateissa on tilastollista ylitarjontaa. Mutta suhdanne muuttuu nopeasti. Kun katsotaan samoja tilastoja vuodelta 2023, tilanne oli täysin toisenlainen: monissa ammateissa oli työvoimapula tai vakava kohtaanto-ongelma.
– Kun kasvu tästä lähtee käyntiin, on nopea paluu tähän tilanteeseen todennäköistä.
– On huomattava myös, että nykyisessä huonossakaan suhdanteessa teknologiateollisuuden toimialalla henkilöstömäärä ei ole merkittävästi pienentynyt, vaan yritykset ovat halunneet pitää osaajista kiinni.
– Pidemmällä aikavälillä erityisesti korkeakoulutetuista on tulossa vakava pula, kun eläköityminen kiihtyy, eläkkeelle jäävät ovat yhä korkeammin koulutettuja, ja ikäluokat pienenevät.
Mitä pitäisi tehdä nyt, jotta osaajat riittäisivät?
– Koulutustason nosto vaatii panostuksia korkeakoulutukseen ja koko koulutusjärjestelmään varhaisista vuosista jatkuvaan oppimiseen. Teknologiateollisuuden ehdotus tavoitteeksi on, että 70 prosentilla nuorista aikuisista olisi korkeakoulutusta vuonna 2040.
– Samalla Suomen täytyy olla maa, jonne on kiinnostavaa tulla: maahanmuuton prosessien on toimittava ja kotoutumisen oltava laadukasta.
– Korkeakouluissa tarvitaan riittävästi aloituspaikkoja, ja ammatillisesta valmistuville on varmistettava yritysten tarpeita vastaava osaaminen ja sujuvat väylät korkeakoulutukseen.
Mikä on Teknologiateollisuuden tärkein viesti osaajatarpeista päättäjille ja koulutuksen järjestäjille juuri nyt?
– Korkeakouluvision päivityksessä tulee asettaa riittävän kunnianhimoiset tavoitteet vuodelle 2040. Koulutusasteen reipas nostaminen toisi ennakointitietojen perusteella nuorille töitä ja nostaisi Suomen korkeammalle talouskasvun uralle.