Suomen entinen pääministeri kommentoi Saksan televisiossa Ukrainan sodan rauhansuunnitelmaa ja Yhdysvaltain presidentin viimeaikaista käytöstä.
Suomi liittyi puolustusliitto Natoon Sanna Marinin pääministerikaudella. AOP
Suomen entinen pääministeri Sanna Marin (sd) sai aplodit saksalaistoimittaja Sandra Maischbergerin haastattelun aikana, kun hän muisteli Suomen Nato-jäsenyyskeskusteluiden aikaisia lausuntoja Venäjältä.
Saksan yleisradion tiistaisessa ohjelmassa näytettiin katkelma Putinin maaliskuussa 2024 antamasta haastattelusta, jossa hän lyttäsi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet täysin.
Putinin mukaan päätös oli merkityksetön, koska Venäjällä ei hänen mukaansa aiemmin ollut Suomen rajalla joukkoja tai asejärjestelmiä. Suomen Nato-jäsenyyden myötä Venäjä siirtäisi niitä alueelle.
– Tämä oli ehdottoman merkityksetön askel näiden maiden kansallisten etujen turvaamisen näkökulmasta, Putin sanoi tuolloin.
Suomen Nato-jäsenyysneuvotteluiden aikaan pääministerinä toimineen Marinin mukaan Suomen valtionjohto toki seurasi tuolloin Venäjän reaktioita. Samalla arvioitiin myös kasvavan aggression uhkaa jäsenyyden myötä.
Jo tuolloin venäläisten viesti oli Marinin mukaan se, että Suomella ei olisi syytä liittyä Natoon, koska Venäjä ei ollut uhka Suomelle ja jäsenyyden myötä Suomi olisi suuremman uhan alla.
Marin painotti Saksan televisiossa, että ei tietenkään ole samaa mieltä ja totesi Suomen olevan paremmin turvassa osana Natoa ja Euroopan unionia. Hän myös muistutti muitakin Euroopan maita siitä, että koko maanosa jakaa rajan aggressiivisen Venäjän kanssa.
– Ja tietysti meidän on pidettävä yhtä, jotta voimme selviytyä tästä aggressiivisesta maantieteellisestä naapuristamme, Marin paalutti aplodien saattelemana.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on useaan otteeseen kritisoinut Suomen päätöstä liittyä puolustusliitto Natoon. EPA / AOP
Kommentoi ”kammodiiliä”
Marin kommentoi haastattelussa myös julkisuuteen viime viikolla tullutta Ukrainan sodan rauhansuunnitelmaa.
28-kohtainen suunnitelma on aiheuttanut vilunväristyksiä Euroopassa. Muun muassa brittitutkija Keir Giles kutsui sitä Iltalehden haastattelussa suoraan Ukrainan ”antautumisehdoiksi”.
Marinia suunnitelmassa huolestutti eniten kohta, jossa Ukrainan asevoimia pyrittäisiin heikentämään. Hänen mukaansa se olisi toteutuessaan ongelmallista Ukrainan lisäksi koko Euroopalle.
– Ilman Ukrainaa ja sen armeijaa – jolla on kokemusta modernista sodankäynnistä – Eurooppa jäisi haavoittuvaiseksi, Marin sanoi.
Ukrainalla on tällä hetkellä yksi Euroopan vahvimmista armeijoista. ZumaWire / MVPHOTOS
Marinin mukaan sopimuksessa oli toki myös muitakin ongelmallisia kohtia, kuten Ukrainan Nato-jäsenyyden epääminen.
– En oikein ymmärrä, mikä strategia tämän 28-kohtaisen suunnitelman taustalla on. Miksi laitoimme tämän alkuunkaan pöydälle?
Yhdeksi syyksi Venäjän aloittamalle hyökkäyssodalle Marin antaa sen, että Euroopan ja länsimaiden vastaus oli vuoden 2014 Krimin valtauksen aikaan liian heppoinen. Tästä oppineena Putin uskalsi jatkaa sotatoimia jälleen vuonna 2022.
– Putin tai Venäjä eivät ole halukkaita osallistumaan minkäänlaisiin neuvotteluihin. Meidän tulisi laittaa Putinille ja Venäjälle painetta. Se on ainoa tapa saada heidät neuvottelupöytään, Marin sanoo.
Syy sille, miksi Euroopan valtiot ovat nyt jääneet vain sivurooliin Yhdysvaltain ja Venäjän sopiessa rauhaa Ukrainaan on Marinin mukaan myös yksiselitteinen.
– Emme näyttäydy tarpeeksi voimakkaina. Tästä syystä Euroopan tulisi kasvattaa kyvykkyyksiään puolustuksessa ja kansainvälisessä diplomatiassa, Marin sanoo.
Marin kommentoi Donald Trumpin naistoimittajaan kohdistunutta solvausta. AOP
Kommentoi Trumpin käytöstä
Maischberger kysyi Marinilta myös tämän mielipidettä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin viimeaikaisista toimista.
Trump nimitteli hiljattain julkisesti uutistoimisto Bloombergin Valkoisen talon kirjeenvaihtajaa Catherine Luceyta, kun häntä hiillostettiin liikemies Jeffrey Epsteiniin liitetyistä asiakirjoista.
Lucey yritti saada Trumpilta vastausta siihen, miksi tämä ei julkaisisi asiakirjoja, jos niissä ei kerran ole mitään syyllistävää.
– Hiljaa, possu, Trump sanoi Luceyta osoitellen.
Maischberger nosti esille sen, että Marin oli pääministerinä ollessaan maailman nuorin hallituksen johtajana toimiva nainen. Tuohon aikaan myös kaikki neljä muuta hallituspuolueen johtajaa olivat kaikki naisia.
Marinin pääministeriyden aikaan kaikki hallituspuolueiden johtajat olivat naisia. Kuvassa vasemmalta oikealle Li Andersson (vas), Maria Ohisalo (vihr), Sanna Marin (sd), Annika Saarikko (kesk) ja Anna-Maja Henriksson (rkp). Outi Järvinen
Toimittaja kysyikin Marinilta, onko Trumpin käytös uusi normaali siitä, miten sivistyneessä maailmassa naisia tulee kohdella.
– Toivon, että se ei todellakaan ole uusi normaali, eikä sen tulisikaan olla. Meidän ei tulisi ikinä hyväksyä epätasa-arvoa ja antaa kenenkään ottaa pois sitä edistystä, jota olemme viime vuosina saaneet aikaan.
Marin muistuttaa, että naisten oikeuksien puolesta taisteleminen ei ollut helppoa vanhempien sukupolvienkaan aikaan. Siitä huolimatta toimia niiden puolesta tehtiin.
– He toimivat, tekivät päätöksiä ja seisoivat niiden takana, he taistelivat ja vaativat niitä [oikeuksia]. Ja voimme tehdä sen myös nyt.