Juha Ristamäki
Iltalehden tietojen mukaan sisäministeriössä on käynnissä valtataistelu, jonka ajankohta ei voisi olla huonompi, kirjoittaa Juha Ristamäki.
Eilen klo 19:50
Sisäministeri Mari Rantanen päättää Supon sijoittumisesta uuteen organisaatioon. TIINA SOMERPURO
Kyse on siitä, minkä organisaation alaisena Suojelupoliisi jatkossa toimii.
Kun vuonna 2019 säädettiin uudet tiedustelulait, sisäministeriöön perustettiin kansallisen turvallisuuden yksikkö, jonka alaisuuteen Supo sijoitettiin.
Kansallisen turvallisuuden yksikkö on käsitellyt kansallista turvallisuutta ja siviilitiedustelua sekä valmiutta, varautumista, organisaatioturvallisuutta, riskienhallintaa ja kyberturvallisuutta koskevia asioita. Supon sijoitus sen alaisuuteen oli looginen, koska Supoa on kehitetty kohti täysiveristä turvallisuus- ja tiedustelupalvelua.
Supon tehtävänä on ennaltaehkäistä ja torjua vakavimpia kansallisen turvallisuuden uhkia, kuten terrorismia tai vakoilua. Tähän se saa käyttää tiedustelukeinoja niin koti- kuin ulkomailla.
Suojelupoliisi tuottaa lisäksi tiedustelutietoa Suomen valtiojohdolle vakavista kansallisen turvallisuuden uhkista ja ilmiöistä. Suojelupoliisi ei siis ole perinteinen rikoksia tutkiva poliisiviranomainen, esitutkinnat vakavissa tapauksissa kuuluvat keskusrikospoliisille.
Nyt sisäministeri Mari Rantasen (ps) johtama sisäministeriö on lakkauttamassa kansallisen turvallisuuden yksikköä, jolloin Supo pitää sijoittaa organisaatiossa sijoittaa jonnekin muulle.
Elokuussa julkisuuteen tuli tieto, jonka mukaan Suojelupoliisia oltaisiin siirtämässä sisäministeriön poliisiosaston alaisuuteen.
Iltalehden tietojen mukaan suunnitelma on nyt muuttunut sen verran, että näillä näkymin Suojelupoliisi olisi siirtymässä suoraan sisäministeriön kansliapäällikön alaisuuteen. Sisäministeri Rantanen tekee asiasta päätöksen joulukuun alussa.
Joka tapauksessa organisaatiomyllytys on johtanut siihen, että ministeriön sisällä on ollut haluttomuutta enää jatkaa ministeriön hommissa.
Jokainen ymmärtää, että näinä aikoina kansallista turvallisuutta vaalivien henkilöiden ja organisaatioiden työmotivaatiota ei pitäisi muutoksilla lähteä pilaamaan.
Naapurissa ärisee aggressiivinen Venäjä, jonka repertuaariin kuuluu jatkossakin voimakas vakoilu Suomessa ja erilaisten mahdollisten sabotaasien tai hybridi-iskujen suunnittelu.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi syyskuussa, että Suojelupoliisin siirtämistä valtioneuvoston kanslian alaisuuteen voisi selvittää.
Sisäministeri Rantanen tyrmäsi tuolloin ajatuksen ja on ajanut Supoa poliisiosaston alaisuuteen. Sisäministeriön virkamieskunnassa on aiheuttanut hämmennystä, että Rantanen lyttäsi pääministerin julkisesti.
Osa Iltalehden haastattelemista lähteistä kuvailee älyttömäksi sitä, että tiedusteluorganisaatioksi muutettu Suojelupoliisi palaisi poliisiosaston tulosohjaukseen.
Lähteiden mukaan kyse on myös siitä, miltä järjestely tämän jälkeen näyttäisi eurooppalaisessa tiedustelutoiminnan viitekehyksessä, eli siitä, onko tiedustelupalvelun ja poliisin välillä palomuuria.
Iltalehden tietojen mukaan Supon siirtyminen kansallisen turvallisuuden yksikölle oli riitaista sisäministeriössä jo vuonna 2019. Poliisiosasto ei pitänyt suunnitelmasta eikä se pidä siitä nytkään. Iltalehdelle tilannetta kuvaillaan valtataisteluksi tai poliisin traumaksi, kun poliisiosasto haluaisi Supon takaisin vaikutuspiiriinsä.
Iltalehden tietojen mukaan Supo haluaisi pois sisäministeriöstä valtioneuvoston kansliaan tai ulkoministeriöön, nyt kun kansallisen turvallisuuden yksikköä ollaan lakkauttamassa.
Ministeri Rantasen on nyt tarkasti katsottava asia kansallisen turvallisuuden näkökulmasta ennen päätöstään. Kansallinen turvallisuus ei ole politikoinnin eikä valtataisteluiden paikka.