Eduskunnan puolustusvaliokunta kannattaa reserviläisiän nostoa 60 ikävuodesta 65 vuoteen. Jatkossa reservi olisi kooltaan noin miljoona sotilasta.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok) sanoo, että kyse on merkittävästä lisäyksestä reservin kokoon. Inka Soveri
Eduskunnan puolustusvaliokunta kannattaa mietinnössään hallituksen lakiesitystä reserviläisiän nostosta. Mietintöön ei jätetty eriäviä mielipiteitä.
Lakimuutosten on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa. Eduskunta päättää niistä puolustusvaliokunnan mietinnön pohjalta.
Jatkossa kaikki varusmiespalveluksen suorittaneet kuuluisivat reserviin sotilasarvostaan riippumatta sen vuoden loppuun, jona he täyttävät 65 vuotta, kun nykyään asevelvollisuus päättyy 60-vuotiaana. Yläikärajan nostaminen koskee kaikkia vuonna 1966 ja sen jälkeen syntyneitä asevelvollisia.
Valiokunta toteaa mietinnössään, että yläikärajan noston myötä viranomaiset voivat hyödyntää reservin moninaista osaamista tarpeen mukaan aiempaa paremmin ja moniulotteisemmin. Tähän on nykyisin suurempi tarve, sillä turvallisuusympäristö on muuttunut ja Suomi liittynyt Natoon. Viranomaiset tarvitsevat entistä enemmän erityisosaajia.
Lakiuudistus nostaisi reservin kokoa viiden vuoden siirtymäajan kuluessa 125 000 asevelvollisella vuoteen 2031 mennessä.
– Nykyinen reservi on kooltaan noin 870 000 sotilasta, joten kyse on merkittävästä lisäyksestä, toteaa puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok) tiedotteessa.
– Suomen mahdollisuus kasvattaa reservin kokoa miljoonaan sotilaaseen osoittaa suomalaisilta sekä vahvaa maanpuolustustahtoa että todellista puolustuskykyä, jotka ovat merkittäviä turvallisuutta vahvistavia tekijöitä muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa, hän arvioi.