Naistenlahden sataman rantamuuri­töiden vuoksi vedenpintaa lasketaan juoksuttamalla pari kuukautta tavanomaista aiemmin. Taustalla on jo valmiiksi vähävetinen vuosi.

Näsijärven pinnan laskeminen vaikuttaa Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Salla Hartikaisen mukaan luontoon. Video: Juha Kokkala / Yle, Juha Korhonen / Yle

Juttu tiivistettynä

  • Näsijärven pinta on Tampereella noin 20 senttiä tavallista alempana.
  • Pintaa on laskettu tarkoituksella, jotta Naistenlahden sataman rakennustyöt helpottuvat.
  • Näsijärvi saattaa tänä talvena jäätyä puoli metriä tavallista matalammalle.
  • Vedenpinnan lasku vaikuttaa rantavyöhykkeellä esimerkiksi kasveihin, pohjaeläimiin ja rapuihin.

Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.

Tampereen Näsijärven puoleisilla rannoilla on viime aikoina voinut monin paikoin tallailla pohjakivien päällä.

Kierros suosituilla uimapaikoilla osoittaa, että esimerkiksi Kaupinojalla sekä Tammerkosken yläjuoksulla Mältinrannassa vesiraja on vetäytynyt kauas normaalista sijainnistaan.

Järven pinta on ajankohtaan nähden nyt noin parikymmentä senttiä keskimääräistä alempana.

Syynä ovat kosken juoksutukset, joilla Näsijärven pintaa on laskettu Naistenlahden sataman rakennustöiden helpottamiseksi.

Työkoneita seisoo järven rannalla työmaalla. Taustalla siintää voimala ja metsää.

Avaa kuvien katselu

Rantamuurityöt jatkuvat Naistenlahdessa talven ja kevään. Matala jääkansi helpottaa paalutusta ja antaa pelivaraa

Naistenlahden etelärantaan rakennetaan yhtenäinen rantamuuri ja betoninen reunapalkki.

Uudistus tuo muun muassa lisätilaa veneiden talvisäilytykseen. Ensi kesänä on tarkoitus avata myös satama-altaan reunaa kulkeva kävelyreitti.

Näsijärven pinnan laskeminen tarkoittaa myös sitä, että järvi saattaa jäätyä tänä talvena jopa puoli metriä alemmaksi kuin yleensä tammi-maaliskuussa.

Se mahdollistaa paalutukset Naistenlahdessa.

– Alhainen pinta tuo myös meille pelivaraa, jos Kokemäenjoen vesistön tulvatilanne sitä vaatii tulevana talvena, sanoo Tampereen Energian Energy Trading Manager Valtteri Seppälä.

Taustalla näkyy järvi, jonka rannalla on kiviä veden rajassa. Kivien päällä on hieman lunta. Vesialueen toisella puolella näkyy kerrostaloja.

Avaa kuvien katselu

Myös Mältinrannassa Tammerkosken yläjuoksulla vettä on vähän. Kuva: Juha Kokkala / Yle

Vaikka vesirajat ovat monin paikoin vetäytyneet matalilla rannoilla, järven pinnankorkeus on Seppälän mukaan edelleen normaalien säännöstelyrajojen sisällä.

Kevätkuoppa juoksutetaan etuajassa

Näsijärven pintaa on perinteisesti laskettu lopputalvella, jotta kevään sulamisvesille saadaan tilaa.

Säännöstelyluvan päivityksen yhteydessä reilu vuosi sitten tämän ”kevätkuopan” tekeminen tosin muutettiin pakollisesta harkinnanvaraiseksi, koska vähälumisten talvien jälkeen sulamisvedet eivät aina olekaan riittäneet täyttämään järveä.

Tänä talvena pintaa siis lasketaan noin kahta kuukautta normaalia aikaisemmin, vaikka alkavan talven lumisuudesta ei ole vielä tietoa.

Punaiseen pipoon ja siniseen takkiin pukeutunut nainen seisoo tiiliseinäisen rakennuksen ulko-oven edustalla.

Avaa kuvien katselu

Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Salla Hartikainen toivoo talvesta lumista. Kuva: Juha Kokkala / YleSulamisvedet ovat luonnolle tärkeitä

Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Salla Hartikainen muistuttaa, että takana on jo valmiiksi kuiva vuosi.

– Keväästä saakka vedenpinnat ovat olleet todella alhaalla Itä- ja Keski-Suomessa sekä täällä Pirkanmaalla. Saimaalla tämä on vaikuttanut jopa veneilyyn, kun väylät ovat menneet liian mataliksi.

Betonisen rakenteen kyljessä näkyy veden piirtämiä vedenkorkeudesta kertovia kuvioita. Nyt veden pinta on matalalla.

Avaa kuvien katselu

Ranta-Tampellan kanavan seinistä näkyy, miten vedenkorkeus on vaihdellut. Kuva: Juha Kokkala / Yle

Näsijärven pinnan laskeminen vaikuttaa Hartikaisen mukaan myös luontoon.

– Jäätymisen aikana tämä osuu tietysti rantavyöhykkeen eliöstöön. Vesikasveihin, pohjaeliöihin ja rapuihin. Toki ne eliöt, jotka osaavat itse liikkua, pääsevät kuivalta vyöhykkeeltä pois, mutta vaikkapa kasveilla tilanne on toinen.

Ylitarkastaja Salla Hartikainen toivoo luonnon näkökulmasta lumista talvea – ja keväällä niitä sulamisvesiä.

– Kevättulva on hyvä asia luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Tulva laajentaa kosteita rantapenkereitä, mistä on hyötyä monille kasveille ja vesilinnuille. Myös kevätkutuiset kalat tarvitsevat tulvavettä kudun onnistumiseen