Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin perustanut Juha Kangas on johtanut orkestereita ympäri Suomen ja myös ulkomailla. 80 vuotta täyttäessään hän palaa taas kamariorkesterin eteen.

Avaa kuvien katselu
Torstaina 80 vuotta täyttävän Juha Kankaan työtahti on rauhoittunut eläköitymisen jälkeen. Keikkoja on sopivasti, mutta ei liikaa. ”Siinä mielessä olen aika tyytyväinen tähän nykyiseen olotilaan”, hän sanoo. Kuva: Kalle Niskala / Yle
Juttu tiivistettynä
- Pienten orkesterien taso Suomessa on noussut selvästi, arvioi kapellimestari Juha Kangas.
- Kääntöpuolena on, että orkesterien persoonalliset soinnit ovat häviämässä ja ne kuulostavat toisiltaan.
- Kangas on Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin perustaja. Hän arvioi asiaa perjantaisen 80-vuotiskonserttinsa alla.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Pienten orkesterien taso on noussut Suomessa selvästi ja on nykyään erittäin hyvä, sanoo Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin perustaja, kunniakapellimestari, professori Juha Kangas.
– Jos vertaa vaikkapa 90-lukuun, niin kun silloin menin johtamaan jotakin niin sanottua maaseutuorkesteria, niin joskus oli semmoinen fiilinki, että lähden kotiin ensimmäisen harjoituksen jälkeen.
Tuolloinkin matka harjoituksista konserttiin oli silti aina hyvä, eikä Kangas muista olleensa koskaan tyytymätön kehitykseen.
Nyt lähtötaso on kuitenkin toinen.
– Meillä on tietysti huippusinfoniaorkesterit Helsingissä, mutta hyvää sinfoniamusiikkia kuulee myös pienemmissä kaupungeissa. Pienten orkesterien taso on noussut todella paljon.
Kääntöpuolena on kansainvälinen kehitys: persoonallisuus on häviämässä.
– Ei ole enää perinteistä saksalaista tai böhmiläistä tai virtaviivaista amerikkalaista soundia, vaan kaikki alkavat vähän kuulostaa samalta orkesterilta. Se on tietysti tavallaan harmi, mutta eihän sille mitään voi.
Myös Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kuuluisana pidetty sointi on muuttunut yleiseurooppalaiseen suuntaan, sanoo Kangas ja viittaa myös kuulemiinsa näkemyksiin.
– Orkesteri soi hyvin kyllä, mutta vähän samalla tavalla kuin muutkin hyvät orkesterit. Sellainen persoonallinen väri on mielestäni vähentynyt.

Avaa kuvien katselu
Kangas eläköityi kamariorkesterin taiteellisen johtajan tehtävästä vuonna 2010, mutta on vieraillut harvakseltaan sen edessä sen jälkeenkin. Kuva keskiviikon harjoituksista. Kuva: Kalle Niskala / Yle
Kangas on johtanut Suomen kamari- ja sinfoniaorkestereja ja vieraillut ulkomailla. 30 vuotta kestänyt yhteistyö Tallinnassa jatkuu yhä.
Kamariorkesteri on hänelle omin instrumentti. Sinfoniaorkesterien työtapa valmistaa ohjelma viikossa tuntuu hieman tehdasmaiselta.
– Siinä jää usein hienosäätöä tekemättä. Jos kamariorkesterilla on aikaa tehdä ja motivoituneet soittajat, niin pääsee todella tekemään käsityötä. Se minua siinä miellyttää.

Avaa kuvien katselu
Juha Kangas johtaa Mozartin Divertimenton perjantaina laskujensa mukaan jo 150:nnen kerran, mutta teos ei vieläkään ole loppuunkaluttu. ”Viime kesänä sitä tutkailin ja olin löytävinäni uusiakin asioita.” Kuva: Kalle Niskala / Yle
Kaustisella syntynyt Juha Kangas kasvoi klassiseen musiikkiin kansanmusiikin kautta. Sibelius-Akatemiassa opiskellessaan hän soitti Helsingin kaupunginorkesterissa viisi vuotta ja sai läpileikkauksen orkesterikirjallisuuden perusrepertuaarista.
Paikka alttoviulusektiossa antoi muutenkin hyvän pohjan.
– Siellä kuulee hyvin, mitä ympärillä tapahtuu. Yleensä alttoviulustemmat ovat teknisesti helpompia kuin ykkösviulun, joten ehtii kuunnella paremmin. Siitä on myös hyvä näköyhteys kapellimestariin.
Vuonna 1972 Kangas otti johtaakseen musiikkiopiston jousiorkesterin. Tuota vuotta pidetään Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin perustamisvuonna.

Avaa kuvien katselu
Vielä Helsingin-vuosinaan Kangas tiennyt, että tulisi viettämään vuosikymmeniä orkesterien edessä, mutta on myöhemmin todennut, että alttoviulupaikasta oli hyötyä siinäkin mielessä. Kuva: Kalle Niskala / Yle
Kansanmusiikki oli hänen mukaansa luonut hyvän pohjan: musiikkiin suhtauduttiin maakunnassa myönteisesti.
Kangas ei kuitenkaan vähättele omaa rooliaan: alkuvaiheessa kaikki orkesterin viulistit olivat hänen oppilaitaan.
– Kun orkesteri alkoi saada menestystä, niin alkoi tulla semmoisia haaveita, että jos tästä joskus tulisi ammattiorkesteri.
Näin kävi vuonna 1989.
Perjantaina Kangas johtaa 80-vuotiskonsertissaan hänelle tärkeiden säveltäjien teoksia, kuten Bachia, Mozartia, Vasksia ja Nordgrenia.
Solistina on ensi syksynä taiteellisena johtajana aloittava Kasmir Uusitupa. Konsertissa kuullaan myös Juho Kankaan Unienvalvojien kantaesitys.
Isä–poika-asetelma ei vaikuta työhön, kun takana on 150 johdettua kantaesitystä.
– Samalla tavalla suhtaudun kuin kenen tahansa muun säveltäjän kantaesityksiin, sanoo Juha Kangas.
Kangas avaa ajatuksiaan niin menneestä kuin tulevasta Sari Möllerin haastattelussa.
Juha Kankaalle kamariorkesteri on mieluisin instrumentti
