Joonas Lehtonen
Ukrainan rauhanprosessia seurataan tarkalla silmällä myös Pekingissä, kirjoittaa Joonas Lehtonen.
Tänään klo 20:47
Itsevaltaisesti maataan johtava Xi Jinping haluaa Taiwanin Kiinalle. AP
Kun lännessä hierotaan loppua yhdelle sodalle, uhkaa toinen konflikti kärjistyä idässä.
Kyse on Taiwanin tilanteesta, josta Kiinan ja Yhdysvaltain presidentit Xi Jinping ja Donald Trump kävivät maanantaina pitkän puhelinkeskustelun. Mediatietojen mukaan Xi mesosi puolet tunnin mittaisesta puhelusta siitä, että Taiwan kuuluu Kiinalle ja tulisi saattaa Kiinan alaisuuteen osana toisen maailmansodan jälkeistä maailmanjärjestystä.
Trump julkaisi puhelusta lausunnon, muttei maininnut siinä Taiwania sanallakaan.
Syy tälle saattoi paljastua jälkikäteen yhdysvaltalaismedia The Wall Street Journalin (WSJ) lähteiltä, joiden mukaan Trump pelkää Taiwanin kysymyksen sotkevan USA:n tuoreen kauppasovun Kiinan kanssa. Osana sopimusta Kiina sitoutui muun muassa ostamaan enemmän elintarvikkeita Yhdysvalloista, muttei ole toistaiseksi pannut lupaustaan täytäntöön.
Keskustelu Taiwanista on kiihtynyt viime viikkoina vallan vaihduttua Japanissa. Uusi pääministeri Sanae Takaichi on vihjannut ohjusten sijoittamisesta Taiwanin lähelle ja saaren sotilaallisesta puolustamisesta, jos Kiina hyökkää.
Puhuttuaan puhelimessa Xin kanssa Trump antoi WSJ:n mukaan Takaichille ”hienovaraisen” kehotuksen olla provosoimatta Kiinaa Taiwan-asialla.
Tieto on huolestuttava. Yhdysvaltain presidentti ei voi vaieta Taiwanin kysymystä kuoliaaksi. Oikeusperustaisen maailmanjärjestyksen pitäisi painaa vaakakupissa kauppadiilejä enemmän.
Kommunistinen Kiina pitää demokraattista Taiwania kapinoivana maakuntanaan. Yhdysvallat noudattaa virallisesti yhden Kiinan politiikkaa, mutta käytännössä tukee Taiwania muun muassa asetoimituksin.
USA:n tiedustelun mukaan Xi on määrännyt, että Kiinan armeijalla on oltava vuoteen 2027 mennessä valmius vallata Taiwan.
Tuon vuoden alkuun on aikaa yksi vuosi ja yksi kuukausi.
Yhdysvaltojen ykköskenraali Euroopassa Alexus Grynkewich on arvioinut, että Kiina ja Venäjä voisivat iskeä vuonna 2027 samanaikaisesti: Kiina Taiwaniin ja Venäjä Eurooppaan. Samasta skenaariosta on varoittanut myös Naton pääsihteeri Mark Rutte.
Tausta-ajatuksena olisi, etteivät lännen resurssit riittäisi millään kummankin hyökkäyksen torjumiseen yhtä aikaa.
Hyökkäystä vastaan voi puolestaan puhua se, että Kiina on punnertanut itsensä varsin hyvään asemaan. Ukrainan sodan myötä sillä on täysi taloudellinen yliote Venäjästä. Globaalilla tasolla Kiina on kartuttanut mainetta panostuksillaan investointeihin ja ilmastotoimiin.
Sotilaallisestikaan Taiwanin saaren valtaus ei olisi mikään läpihuutojuttu. Taiwan on lisäksi puolijohdeteollisuutensa ansiosta kaiken aikaa tärkeämpi koko maailmalle, ja kansainvälinen yhteisö tuskin ohittaisi hyökkäystä sinne olankohautuksella.
Euroopan huomio on juuri nyt tiukasti kiinnittynyt Ukrainan sotaan ja jälleen uusiin pyrkimyksiin päättää se. Prosessia seurataan erittäin tarkalla silmällä myös Pekingissä.
Taiwanin kannalta on huolestuttavaa, jos sotiminen Ukrainassa päättyy julkisuudessa esillä olleen ”kammodiilin” tyyliseen sopimukseen. Eurooppa on pyrkinyt saamaan aikaan muutoksia Venäjän ja USA:n neuvottelemaan luonnokseen, mutta 19-kohtaiseksi sorvattu sopimuskin voisi johtaa Ukrainan alueluovutuksiin, asevoimien kutistamiseen ja Nato-polun pysähtymiseen.
Ukraina on kertonut hyväksyvänsä eurooppalaisen esityksen ”pääpiirteissään”.
Sopimuksen läpimenon lähettämä viesti Kiinan Xille ja muille maailman tyranneille olisi karmea: voimaa käyttämällä saa haluamansa. Pekingissä lienee muutenkin otettu oppeja Euroopasta jo yli kymmenen vuoden ajan: siitä lähtien, kun Putinin Venäjä valtasi Krimin ja länsi levitteli käsiään.
Sota on toki heikentänyt Venäjääkin, mutta Kiina on monin verroin voimakkaampi peluri eikä välttämättä säikähdä tästä.
Maailmantilanne on arvaamattomampi kuin aikoihin. Ukraina saattaa kulkea kohti rauhaa, mutta pahimmassa tapauksessa seuraava sota voi odottaa jo kulman takana.
Siksi vapaan maailman on nyt pysyttävä lujana sekä Xin että Putinin edessä.