Pelko voitti rohkeuden torstai-iltana jääkiekon SM-liigan yhtiökokouksessa. Ainoa voittaja oli Helsingin Jokerit.
27.11. 23:57
Aamulehti
Torstai-iltana kello 23.25 kuultiin yksi suomalaisen jääkiekkoiluhistorian suurimmista uutisista. Jääkiekon SM-liigan hallituksen puheenjohtaja Jyrki Seppä käveli lehdistötilaisuuden näyttämölle perässään toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen. Seppä, Ilveksen hallituksen puheenjohtaja, kertoi kiekkoliigan tulevaisuudesta.
Myöhäiseksi odotetusti venynyt ajankohta näkyi ja kuului Helsingin Pöllölaaksossa. Hämyisä tunnelma vallitsi kaikkialla, aulavartija muistutti paikallaolijoita tiettyyn kellonaikaan sammuvasta valaistuksesta.
Hyvää kannattaa odottaa, sanotaan. Saatiinko nyt hyvää?
A- ja B-liiga. Pääsarjassa 14 joukkuetta, alemmassa 10 nippua alkaen kaudesta 2027–28. Suora nousu ja putoaminen. Jokerit mukaan Mestiksen hallitsevana mestarina ja lisenssimenettelyn kautta jo ensi kaudelle.
Mitä lähemmäs torstai-illan h-hetki tuli, sitä epätodennäköisemmältä näytti vaihtoehtona olleen 12+10-mallin menestys. Mediatietojen perusteella useita seuroja oli siirtynyt kannattamaan 14+10-mallia pienemmän joukkuemäärän mallin sijaan. Kun päätöksen tekeminen venyi, alkoivat realistisiksi vaihtoehdoiksi muodostua 14+10-malli, nykyisellä 16 joukkueella jatkaminen kiekkoliigan muuhun päätöksentekoon kohdistuvin muutoksin tai totaalinen päätöksen puute.
Jos on vaihtoehtona lyödä itseään naamaan nyrkillä, vasaralla tai alasimella, niin kannattaahan välineeksi valita nyrkki. Vähiten se sattuu. Ei se silti hyödyksi ole.
Jääkiekkoliigan seurojen kantti ei riittänyt 14+10-mallia rohkeampaan ratkaisuun. Pelko pienemmästä A-liigan joukkuemäärästä, uhkaavasta B-liigaan putoamisesta ja siten koituvista seurauksista otti vallan.
Viis siitä, onko Suomessa 24:ä liigakelpoista organisaatiota – vastaus: ei ole, ei edes lähelle – tai saadaanko 14+10-mallilla minkäänlaista merkittävää muutosta aikaan Suomen kiekkoliigan kilpailukykyyn ja uskottavuuteen. Saati kakkostason, nykyisen Mestiksen. Sille ei torstain päätöksessä ollut riittävästi sijaa seurojen pitäessä piukasti kiinni omasta, lyhytaikaisesta edustaan.
Tuore sarjamalli muokkaa päätöksentekoa hieman suuria seuroja suosivammaksi, ottaa Jokerit mukaan ja heittää 2–3 nykyistä liigaseuraa B-liigaan, teuraalle ja painimaan konkurssiuhan kanssa. Suomen kovatasoisin kiekkosarja on edelleen liian suuri ja valju. Kakkostaso on edelleen liian kaukana laadukkaasta ammattilaissarjasta.
Suora nousu tarjoaa B-liigan joukkueille hataran mahdollisuuden unelmointiin, mutta kahden kovimman sarjan tasoero on jatkossakin massiivinen. Siihen törmäävät aikanaan B-liigan nousijaorganisaatiot – ja ei muuta kuin suoran putoamisen kautta takaisin B-liigaan tarpomaan yhden kauden pikavisiitin jälkeen.
Mikä siis muuttuu? Riittävästi ei mikään. Helsingin Jokerien toimistolla on syytä kilistellä kuohuvaa, mutta suomalaiselle huippukiekolle torstai-ilta ei antanut aihetta juhlaan. Pelon voitto rohkeudesta ei ansaitse hurraa-huutoja.
Kirjoittaja on Aamulehden urheilutoimituksen uutispäällikkö.