Suomen asuntomarkkinoilla on tapahtunut merkittävä käänne, kun pitkään jatkunut epävarmuus ja odotus ovat antaneet tilaa uudelle ostajien ja myyjien aktiivisuudelle. Oikotien tuore, laajaan 10 464 vastaajan kyselyyn perustuva selvitys paljastaa, että asunnon ostaminen kiinnostaa tällä hetkellä useampaa suomalaista kuin vuosi sitten. Vielä keväällä asunnon ostamista miettineistä peräti 12 prosenttia odotti asuntojen hintojen laskevan, mutta nyt tämä odottelijoiden osuus on romahtanut vain viiteen prosenttiin. Tämä muutos viittaa siihen, että kuluttajat uskovat hintojen laskun olevan ohi tai vähintäänkin hidastuneen merkittävästi, mikä saa patoutuneen kysynnän purkautumaan.

Asuntomarkkinan piristyminen näkyy myös konkreettisissa luvuissa, sillä Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) tilastojen mukaan Suomessa tehtiin lokakuussa asuntokauppoja eniten yli kolmeen vuoteen. Oikotie Asuntojen johtaja Tiina Aalto-Fischer kertoo, että 29,5 prosenttia asuntomarkkinoilla liikkeellä olevista suomalaisista pohtii nyt asunnonostoa, mikä on hieman suurempi määrä kuin vuosi sitten mitattu 29 prosenttia. Samalla myös myyjiä on hieman enemmän, sillä nyt 7,5 prosenttia aktiivisista harkitsee asunnon myymistä, kun osuus vuosi sitten oli tasan seitsemän. Markkinan aktivoituminen heijastuu suoraan Oikotien käyttäjämäärään, joka on viikoittain keskimäärin noin 100 000 henkilöä suurempi kuin vuosi sitten, mikä kertoo yleisen ostohalukkuuden vahvistumisesta.

Markkinan elpymisen taustalla vaikuttaa useita makrotaloudellisia tekijöitä, joista keskeisimpiä ovat korkotason vakaantuminen ja odotukset kääntymisestä laskuun. Vaikka uusien asuntolainojen keskikorko nousi hieman syyskuussa 2025, se oli silti lähes prosenttiyksikön alhaisempi kuin vuotta aiemmin, mikä parantaa kuluttajien maksukykyä ja ennakoi asuntolainojen ehtojen helpottumista. Suomen Pankin mukaan uusien asuntolainojen nostot lisääntyivät syyskuussa 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mikä vahvistaa Oikotien kyselyn tuloksia ostajien paluusta markkinoille. Vaikka myyntiajat voivat edelleen olla pitkiä, oikein hinnoitelluilla asunnoilla on selkeästi menekkiä.

Polarisaatio jyllää hinnoissa: edulliset ja arvokkaat asunnot vetävät

Suomalaisten omistusasuntoa etsivien preferensseissä on havaittavissa selkeää polarisaatiota, joka näkyy siinä, minkä hintaluokan asuntoja nyt haetaan. Tilastojen mukaan sekä halvimpien että arvokkaimpien asuntojen haluajia on enemmän kuin vuosi sitten. Sen sijaan keskihintaisten asuntojen kiinnostavuus on vähentynyt, mikä kertoo markkinan jakaantumisesta kahteen ääripäähän.

Oikotien tilastot syksyltä 2025 osoittavat, että alle 100 000 euron asuntoa etsivien osuus nousi 22 prosentista 25 prosenttiin ja yli 500 000 euron asuntoa etsivien osuus nousi kuudesta seitsemään prosenttiin. Samaan aikaan 100 000–300 000 euron hintaluokan osuus putosi 55 prosentista 50 prosenttiin omistusasuntoa etsivistä. Aalto-Fischerin mukaan tämä ilmiö johtuu siitä, että edullisimpia hintoja metsästävät lähtevät liikkeelle ensimmäisenä hyödyntämään markkinoiden poikkeuksellisen matalaa hintatasoa, kun taas korkeimpiin hintoihin kykenevät ovat usein vähiten riippuvaisia korkojen vaihtelusta.

Tämä hintojen polarisaatio heijastelee osaltaan myös sijoittajien paluuta markkinoille, sillä he etsivät usein pienempiä ja edullisempia sijoitusasuntoja kasvukeskuksista. Samanaikaisesti hyvätuloiset ostajat hyödyntävät tilannetta ja sijoittavat arvokkaampiin kohteisiin, joiden hinnat ovat saattaneet laskea aiempaa matalammalle tasolle. Keskihintaisten asuntojen kysynnän lasku voi puolestaan johtua siitä, että tähän hintaluokkaan sijoittuvat ostajat ovat usein riippuvaisempia oman vanhan asuntonsa myynnistä, jonka myyntiajat ovat edelleen venyneet.

Sijoittajat palaavat peliin: lainanotto ja kauppamäärät kasvussa

Sijoitusasunnon ostajien lukumäärä on kasvanut merkittävästi, mikä on yksi markkinan elpymisen keskeisistä signaaleista. Omistusasuntoa etsivistä 8,5 prosenttia etsii nyt sijoitusasuntoa, kun vuosi sitten osuus oli seitsemän prosenttia. Tämä suuntaus näkyy myös Suomen Pankin tilastoissa, joiden mukaan sijoitusasuntolainoja on otettu tänä vuonna selkeästi enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Syyskuussa sijoitusasuntolainoja nostettiin 115 miljoonan euron edestä, mikä vastaa noin yhdeksää prosenttia uusista asuntolainoista.

Sijoittajien aktivoituminen johtuu siitä, että asuntojen hinnat ovat monin paikoin saavuttaneet pohjan, ja toisaalta vuokrat ovat jatkaneet nousuaan, mikä parantaa sijoitusten tuottopotentiaalia. Lisäksi uusien asuntolainojen korkotason maltillistuminen tekee lainarahoituksesta jälleen houkuttelevampaa. Pääkaupunkiseudulla, Tampereen seudulla ja Turun seudulla asuntoilmoituksista tehtyjen yhteydenottojen määrä oli syys-lokakuussa 11 prosenttia suurempi viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mikä kertoo alueellisen kysynnän vahvistumisesta.

Markkinoilla kysytyimmät asuntokoot ovat perinteisesti suurempia perheasuntoja: omistusasuntoa etsivistä 38 prosenttia etsii nyt kolmiota, 28 prosenttia neliötä ja 20 prosenttia kaksiota. Vähintään viiden huoneen asuntoa etsii 12 prosenttia vastaajista. Talotyypeistä eniten haetaan edelleen omakoti- ja erillistaloja, kerrostaloja ja rivitaloja, mikä osoittaa, että perheasuntojen kysyntä on pysynyt vakaana.

Optimismi ohitti epävarmuuden: luottamus tulevaisuuteen ratkaisee

Kenties kaikkein merkittävin muutos asuntomarkkinoilla on psykologinen: suomalaisten luottamus omaan taloudelliseen tulevaisuuteensa on vahvistunut selvästi. Vielä keväällä peräti 21 prosenttia omistusasuntoa etsineistä ilmoitti asunnon hankintaa jarruttavan epävarmuuden tulevaisuuden toimeentulosta. Nyt tuo osuus on pudonnut vain kahdeksaan prosenttiin.

Tämä kuluttajien luottamuksen kasvu on myönteinen viesti koko Suomelle, sillä se osoittaa, että taloudellinen pelko on väistymässä. Vaikka Suomen talousnäkymät ovat edelleen haastavat, ja esimerkiksi työttömyys saattaa jarruttaa markkinan täyttä vauhtiin pääsyä, yksilötasolla usko oman talouden hallintaan on palannut. Asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat pidentyneet, mikä kertoo pankkien joustavuudesta ja kuluttajien halusta hakea taloudellista turvaa pidemmällä aikajänteellä.

Markkinan piristyminen onkin tärkeä signaali, joka ennustaa kokonaisvaltaista talouden elpymistä. Aktivoituneet markkinat voivat tukea myös rakennusalaa, joka on kärsinyt hiljaiselosta. Kauppojen määrä on kasvanut, mikä luo suotuisan ilmapiirin niin ostajille kuin myyjillekin.

Miltä asuntomarkkinoiden kehitys näyttää jatkossa?

Oikotien kyselyn ja muiden asiantuntija-arvioiden perusteella Suomen asuntomarkkinoiden odotetaan jatkavan varovaista elpymistä lähikuukausina:

  • Korkojen vakautuminen: Pienetkin viitekoron laskut EKP:n suunnalta todennäköisesti vahvistavat kysyntää entisestään.
  • Hintojen vakaus: Hintojen suuret pudotukset ovat ohi useimmilla alueilla, ja osakeasuntojen hintojen odotetaan kääntyvän varovaiseen nousuun ensi vuoden aikana.
  • Sijoittajien rooli: Sijoitusasuntolainojen nostojen odotetaan jatkuvan aktiivisina, mikä pitää erityisesti pienten asuntojen kysynnän vilkkaana kasvukeskuksissa.
  • Kauppamäärien kasvu: Patoutuneen kysynnän purkautuminen sekä pienentynyt epävarmuus tulevaisuudesta lisäävät kauppojen määrää.
  • Rakentamisen haasteet: Uudisasuntomarkkina pysyy todennäköisesti vielä vaisuna korkeiden rakennuskustannusten ja vähäisten uusien hankkeiden vuoksi, mikä voi lisätä painetta käytettyjen asuntojen hintojen nousuun.

Aiheeseen liittyy