Puolustus lynttää lasten kertomusten luotettavuusarviot kritiikittöminä | MTV UutisetHyppää pääsisältöönSisällöt
- Tomi Einonen
Vastaava päätoimittaja - Ilkka Ahtiainen
Uutispäätoimittaja - Mona Haapsaari
Toimituspäällikkö - Teemu Niikko
Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
- Iina Eloranta
VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
- Jeremias Kontio
Vastaava tuottaja
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota
Puolustus moittii kovin sanoin Anneli Auerin lasten lapsuudenaikaisten kertomusten luotettavuusarvioita. Puolustuksen mukaan ne ovat kritiikittömiä ja sortuvat kehäpäätelmiin.
Puolustus katsoo, että psykologien lausunnot tukeutuvat lapsia tutkineen lääkärin lausuntoihin ja lääkärin lausunnot psykologien tekemiin lasten haastatteluihin. Lisäksi lapsia haastatelleet psykologit arvioivat ovat itse arvioineet omien haastattelujensa laadun ja pitäneet sitä hyvänä.
– Psykologi viittaa lääkärin lausuntoon ja lääkäri lasten kertomuksiin psykologille, Jens Kukan puolustaja Kaarle Gummerus totesi salissa.
– Lausuntojen heikoimmat kohdat saastuttavat toinen toisensa psykologisella ja somaattisella puolella, kommentoi oikeussalissa Auerin puolustusasianajaja Markku Fredman.
Puolustuksen mukaan asiantuntijat tekivät siis kehäpäätelmiä luotettavuuden suhteen. Syyttäjän mukaan moite on aiheeton.
– Näinhän oikeuspsykologista tutkimusta tehdään, että heillä on esitiedot ja tutkimukset käytössään. Eivät he voi toimia tyhjiössä, totta kai heillä on taustatiedot, vastasi erikoissyyttäjä Outi Pyykkönen kritiikkiin.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus jatkoi tänään Anneli Auerin ja hänen ex-miesystävänsä Jens Kukan (aiempi nimi) rikossyytteiden käsittelyä. Syyttäjä vaatii heille rangaistusta 18 väkivalta- ja seksuaalirikoksesta, joiden uhreina olivat syyttäjän mukaan Auerin lapset.
Auerin vanhin tytär on alusta saakka kiistänyt mitään rikoksia koskaan tapahtuneen.
Kolme nuorinta lasta ovat myös aikuistuttuaan peruneet lapsuuden aikaiset puheensa rikoksista. Heidän mukaansa valheelliset tarinat syntyivät sijaisvanhempien ankarassa painostuksessa.
Lue myös: Auer-käräjät: Sijaisvanhemmat kertoivat viranomaisille yllättyneensä lasten kauheista kertomuksista – MTV seurasiNäin kertomukset alkoivat
Auerin kolme nuorinta lasta alkoivat elokuussa 2011 kertoa järkyttävistä asioista. Heidän vanhin siskonsa oli muuttanut pois sijaisvanhempien luota jo vuotta aiemmin sopeutumisongelmien takia.
Kolme nuorinta sisarusta kertoivat ensin sijaisvanhemmilleen isänsä murhaan liittyviä asioita. Heidän mukaansa äiti tappoi isän yhdessä isosiskon kanssa. Vanhin tyttö oli isän kuoleman aikaan 9-vuotias.
Sijaisvanhemmat ottivat yhteyttä viranomaisiin ja oikeuspsykologit haastattelivat lapset.
Sitten lapset alkoivat kertoa heihin kohdistuneista pahoinpitelyistä ja jälleen oikeuspsykologit haastattelivat lapset. Nopeasti tämän jälkeen lapset kertoivat, että heihin on kohdistunut myös huomattavan rajua seksuaaliväkivaltaa.
Lapset päätyivät taas oikeuspsykologien haastatteluihin.
Rajuista väkivalta- ja seksuaalirikoksissa sisarukset nimesivät tekijäksi äitinsä, tämän ex-miesystävän ja isosiskonsa, joka oli näiden väitettyjen rikosten tekoaikaan 11–12-vuotias.
Syyttäjä kiistää kritiikittömyyden
Oikeus on nyt kuullut kaikki Auerin neljä aikuistunutta lasta. Vanhin lapsista pysyy alkuperäisessä näkemyksessään ja nyt myös kolme nuorinta sisarusta ovat hänen kanssaan samaa mieltä.
Oikeus on myös katsonut kaikkien kolmen nuorimman sisaruksen lapsina oikeuspsykologeille antamat kertomukset haastatteluvideoilta. Tänään oikeudessa käytiin läpi lausuntoja, joita asiantuntijat ovat laatineet lasten kertomuksista ja heille tehtyjen haastatteluiden luotettavuudesta.
Puolustuksen mukaan luotettavuuslausunnoissa kyse oli siitä, että lapsia haastatelleet kolme oikeuspsykologia arvioivat itse omaa työtään. Syyttäjän mukaan tämä ei ole totta, sillä psykologit saivat kaiken aikaa työnohjausta psykologian tohtorilta samassa yksikössä.
– He ovat konsultoineet häntä kysymyksissään ja hän on antanut heille ohjeita työhön. Vaikka haastattelija itse sen lausunnon allekirjoittaa, työryhmä on isompi kuin yksi psykologi, erikoissyyttäjä Outi Pyykkönen totesi.
Kaikki psykologit katsoivat, että johdattelivat kysymyksissään lapsia vain hyvin vähän. Puolustus on eri mieltä ja epäilee, etteivät he tunnistaneet omaa johdatteluaan.
–Haastattelija pyytää jatkuvasti kertomaan, tuleeko lapsen mieleen vielä jotakin eli antaa ymmärtää, että vielä olisi jotain, mitä pitäisi kertoa. Johdattelemattomissa kuulemisissa ei anneta tällaisia vihjeitä, totesi Fredman oikeussalissa.
– Haastattelija myös muistuttaa lapsen aiemmin kertomasta, että voitko kertoa lisää.
Monimutkaisia kertomuksia
Syyttäjän mukaan lasten kertomukset rikoksista ovat monimutkaisia ja sisältävät runsaasti yksityiskohtia. Syyttäjä nostikin esiin luotettavuuslausuntojen arviot siitä, että oli epätodennäköistä, että lapset olisivat voineet muistaa näin monimutkaisia sepitteitä ulkomuistista.
Lapset olivat haastatteluhetkellä 7–12-vuotiaita.
– Vaikuttaa epätodennäköiseltä, että lapset olisivat pystyneet suunnittelemaan ja omaksumaan näin ison aineiston yksityiskohtineen ja kertoneet ne ensin sijaisvanhemmille ja sitten oikeuspsykologeille, syyttäjä luki lausunnosta salissa.
Puolustus muistutti jokaisen lapsen kohdalla, että luotettavuuslausunnoissa heidät oli todettu hyvin lahjakkaiksi. Heidän kognitiiviset kykynsä olivat ikätasoon nähden korkeat, muisti erityisen hyvä ja kielellinen ilmaisu jopa erinomaista.
– Ei niissä kovin kummoisista tarinoista ole kyse, kun yksi kertoo ja toiset kuuntelevat. Lapsilla on hyvä mielikuvitus ja kognitiivinen taso, joten tällaiset tarinat eivät vaadi paljoakaan suunnittelua, Fredman sanoi.
Luotettavuuslausunnon mukaan nuorinkin lapsista pystyi muistamaan lähes sanasta sanaan kokonaisia lauseita ja hänen lukutaitonsa oli tuolloin ensimmäistä luokkaa aloittaessa parempi kuin 80 prosentilla 7-vuotiaista keskimäärin.
Puolustuksen mukaan taustalla vaikutti myös sijaisvanhempien aiheuttama paine, jota luotettavuusarvioinnissa ei osattu huomioida ollenkaan.
Gummerus nosti esiin sijaisvanhempien järjestämät ”selvittelytilaisuudet”, joista aikuistuneet lapset ovat puhuneet jälkeenpäin. Fredman muistutti siitä, että sijaisvanhemmat olivat kyseisenä kesänä pohtineet nuorimmasta lapsesta luopumista, mikä saattoi lisätä tämän halua pyrkiä miellyttämään heitä.
– Sijaisvanhempien mukaan nuorin lapsista oli sinä kesänä sanonut, että jäisi mielellään sijaisvanhempien luo asumaan. Mitä muita vaihtoehtoja oli? Isä oli kuollut ja äiti vankilassa. Mitä muita paikkoja hänellä oli, kun läheiset olivat siellä, Fredman kysyi.
Oikeudenkäynti jatkuu ensi viikolla.