Ilveksen Jyrki Seppä oli huojentunut mies pitkäksi venyneen yhtiökokouksen jälkeen.
Aamulehti, Helsinki
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Jääkiekon SM-liigan johto päätti torstai-iltana pitkän yhtiökokouksen jälkeen sarjan tulevaisuudesta.
Päätösten mukaan pääsarjassa pelaa jatkossa 14 joukkuetta ja alemmalla tasolla 10 joukkuetta, ja sama organisaatio operoi molempia sarjatasoja.
Liigahallituksen puheenjohtajan Jyrki Sepän mukaan viime viikot ovat olleet fyysisesti raskaita.
Vihdoin kello 23.25 torstai-iltana jääkiekon SM-liigan johto eli hallituksen puheenjohtaja Jyrki Seppä ja toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen astelivat MTV:n studioon kymmenien median edustajien eteen Helsingin Vallilassa.
Takana oli viisi ja puoli tuntia aiemmin alkanut yhtiökokous, joka venyi ja venyi.
”Iso päivä ja iso päätös”, Seppä kertoi tilaisuuden aluksi ja pahoitteli pahasti venynyttä aikataulua.
Tilaisuus oli SM-liigan historian merkittävimpiä. Koko kansa odotti kuumeisesti, miten suomalaisen huippukiekon ongelmakohdat korjataan ja miten jatkossa pelataan.
Näin kävi
Tärkeimmät päätöksetKausi 2026–27
Joukkuemäärä: Mestiksen viime kauden mestari Jokerit ja tämän kauden tuleva mestari voivat hakea liigapaikkaa. Jos Jokerit voittaa myös tänä vuonna, voi paikkaa hakea Mestiksen kakkonen. Niiden on täytettävä liigakriteerit. Liigassa voi siis pelata ensi kaudella 16–18 joukkuetta.
Paikat jakoon: Runkosarjan 12 parasta pudotuspeleihin. Sijoille 13–16 päätyvät pelaavat kahdesta paikasta ylempään sarjaan. Näistä joukkueista kaksi sekä mahdollisesti 17:nneksi ja 18:nneksi sijoittuneet tippuvat alempaan sarjaan kaudelle 2027–28.
Kausi 2027–28
Joukkuemäärä: Kaudesta 2027–28 lähtien ylemmässä sarjassa pelaa 14 joukkuetta ja alemmassa 10. SM-liiga oy hallinnoi molempia sarjoja.
Nousu ja lasku: Ylemmän sarjan viimeinen putoaa joka kevät ja alemman sarjan voittaja nousee pääsarjaan. Mestiksen ja liigan välillä ei pelata enää karsintoja, ei edes tällä kaudella.
Muuta: Myös B-liigasta voi pudota ja sinne nousta, mutta siitä asiasta päättää lopulta Jääkiekkoliitto.
Raha ja hallinto:
Uusi hallinto: Valtaa siirretään osakkailta liigan hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Johtoryhmämalli puretaan, ja seurojen toimitusjohtajat eivät enää kuulu liigan johtoryhmään. Liigan omistavilla seuroilla on päätösvalta osakas- ja yhtiökokouksissa.
Hybridimalli: Liigassa voi pelata osakkeen omistamisen lisäksi vuosittaisella lisenssimaksulla kaudesta 2027–28 alkaen. Lisenssimaksu on alustavasti noin kymmenen prosenttia liigaosakkeen hinnasta eli noin 200 000 euroa. Alemmalla tasolla hinta on pienempi.
Pudotuspelien tulonjako: Jokainen seura saa jatkossa pitää omat lipputulonsa kaudesta 2026–27 eteenpäin. Liiga perii seuroilta ainoastaan kulukorvauksia kattamaan pudotuspeleistä tulevia kustannuksia.
Muuta: Liiga on sitoutunut lunastamaan ylemmästä sarjasta putoavien joukkueiden liigaosakkeen, jos ne niin haluavat. Sen hinta on 2,2 miljoonaa euroa.
Erilaiset sarjamallit ovat vilisseet otsikoissa läpi syksyn. Pääsarjaan 12 joukkuetta, ehkä sittenkin 14, suora nousu vai karsinnat, miten käy Jokereiden, kuinka jaetaan pudotuspelirahat. On puhuttu suurten seurojen lähdöstä ja pienten vastarinnasta.
Paine on vain tiivistynyt viimeisten viikkojen ja kuukausien ajan, ja Jyrki Seppä on saanut tuntea sen nahoissaan.
”Viimeiset pari viikkoa tämä on ollut fyysisesti todella raskasta. Aikaisesta aamusta iltamyöhään on tullut kyselyjä, mielipiteitä ja painetta monesta eri suunasta. Ei pelkästään seuroilta vaan myös yhteistyökumppaneilta ja kannattajilta ja niin edelleen”, Seppä sanoo Aamulehdelle.
Hänen helpottavan huokauksen saattoi kuulla kauas.
”Olo on todella huojentunut ja vapautunut. Pitkä työ on vihdoin saatu päätökseen.”
Heti perään Seppä toki lisää, että työt eivät suinkaan lopu, kun päätökset pitää viedä käytäntöön.
”Olen alun perin sitoutunut tämän uudistushankkeen takuumieheksi, niin minulla on ollut koko ajan kova draivi saada tämä maaliin. Sen takia olen ollut halukas sitoutumaan näihin aikatauluihin, koska näen, että meidän päätöksentekoympäristö on sen verran haasteellinen, että jos emme julkisesti sitoudu aikatauluihin, ei niitä päätöksiä myöskään synny.”
Muun muassa tuo ”päätöksentekoympäristö” muuttuu jatkossa, kun suuriin muutoksiin ei tarvita enää kahden kolmasosan enemmistöä, vaan valtaa siirretään liigan johdolle.
Seppä on vakuuttunut, että riitaisanakin näyttäytynyt liigaperhe on nyt asettunut yhteisesti päätösten taakse. Hänen mukaansa esimerkiksi uhka uuden sarjan perustamisesta on nyt väistynyt.
Yksi merkittävistä päätöksistä oli keino saada Jokerit mukaan jo ensi kaudeksi. Siihen seuroilla oli selkeä halu.
Seppä on paitsi liigahallituksen puheenjohtaja myös Ilves-Hockeyn puheenjohtaja. Yle kertoi yhtiökokouksen alla, että Ilves olisi irtautunut 12+10-mallin kannattajista.
Mikä oli Ilveksen kanta?
”Ilveksen kanta oli se, että me saamme ratkaisun syntymään”, Seppä toteaa.
”Meillä oli monta muutakin merkittävää päätöstä kuin pelkästään joukkuemäärä. Meille määräävä ja ohjaava tekijä oli se, että saamme päätöksen syntymään, että suomalaista huippusarjajääkiekkoa operoidaan nimenomaan yhden kokonaisuuden alla. Se, että onko se malli 14+10 vai 12+10, ei ollut määräävä tekijä.”
Nyt seurat päätyivät 14 joukkueen pääsarjaan. Seppä myöntää, että se ei yksistään ratkaise kaikkia nykyisiä 16 joukkueen sarjan ongelmia.
”Mutta se ratkaisee tämän kokonaisuuden ongelman, kun puhutaan kahdesta eri sarjatasosta, jotka nyt ovat Liiga ja Mestis. Kun sama organisaatio operoi kahta ylintä sarjatasoa, se tuo todella paljon uutta synergiaa tähän kokonaisuuteen.”
”B-tasosta tulee joka tapauksessa ammattimaisempi kuin tällä hetkellä.”