Juttu tiivistettynä
- Venäjän sotatalous aiheuttaa vakavia ongelmia, kuten kiihtyvää inflaatiota ja pulaa työntekijöistä.
- Professori Kari Liuhdon mukaan tuleva veronkorotus ja valtionyhtiöiden vaikeudet ovat merkkejä talouden alamäestä.
- Sodan ja väestön ikääntymisen pahentama työvoimapula jarruttaa taloutta. Paluu voimakkaaseen kasvuun on epätodennäköistä, arvioi tutkija Alexander Kolyandr.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
MOSKOVA Täydellä teholla käyvät asetehtaat kilpailevat työntekijöistä kaivosten ja maatilojen kanssa.
Gazprom kertoo laajentaneensa maakaasuverkostojaan jo 180 000 kilometrin mittaisiksi, mutta huoltoasemilla on välillä pulaa polttoaineesta.
Kauppojen kassoilla asiakkaat taivastelevat, että elintarvikkeet ovat taas kallistuneet eilisestä.
Tällaista on elämä Venäjän sotataloudessa.
Venäjän johto antaa ymmärtää, että vakavampia ongelmia ei ole. Presidentti Vladimir Putinin ja hänen lähipiirinsä mielestä maan talous on osoittanut kestävyytensä vajaan neljän vuoden aikana. Se kestää sodan rasitukset jatkossakin.
Putin nimitti toukokuussa 2024 puolustusministeriksi Andrei Belousovin, joka on koulutukseltaan taloustieteilijä. Belousovin ajattelun taustalla on se, että jättimäiset sijoitukset puolustusteollisuuteen paitsi pitävät yllä talouskasvua, myös synnyttävät maan kaipaamia teknologisia innovaatioita.
Avaa kuvien katselu
Dolce & Gabbanan liike Moskovassa helmikuussa 2025. Moni ulkomaisista muotimerkeistä on poistunut Venäjältä. Kuva: Sefa Karacan / AOP
Vastakkaisia näkemyksiä esitetään kuitenkin koko ajan enemmän.
– Lännen etumatka teknologisissa innovaatioissa on kasvanut. Koska teollisen tuotannon lisäys on kohdistunut lähinnä valtion tukemaan aseteollisuuteen, palkat ovat nousseet, mutta kulutus ei ole. Se on vauhdittanut inflaatiota, Center for European Policy Analysis -ajatushautomon vanhempi tutkija Alexander Kolyandr sanoo Ylelle.
Kolyandr kuuluu riippumattomaan Venäjän politiikkaa ja taloutta seuraavaan kansainväliseen Bell-ryhmään.
Katso videolta, miltä Venäjän aseteollisuuden uusin ylpeydenaihe, ydinkäyttöinen Poseidon-meridrooni näyttää.
Meridrooni Poseidon edustaa Venäjän merivoimien uusinta teknologiaa. Video: Denis Baranov / Yle, ReutersVeronkorotus merkki huolesta
Venäjän hallitus puhuu talouden resilienssistä eli siitä, että se pystyy ottamaan vastaan iskuja ja toipumaan niistä. Talouden todellista tilaa on vaikea arvioida, koska julkisessa keskustelussa ei soraääniä juurikaan kuulu.
– Asioiden tilasta ei kerrotta välttämättä myöskään Putinille, Turun yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun professori, idänkaupan asiantuntija Kari Liuhto sanoo.
Liuhto nostaa esiin silmät avaavia merkkejä Venäjän talouden alamäestä viime ajoilta.
Useiden suuryhtiöiden talous- ja rahoitustilanne on heikentynyt. Venäjän hallitus kokoontui viime viikolla keskustelemaan 700 000 ihmistä työllistävän valtion rautatieyhtiö RZD:n tilasta. Yhtiöllä on yli 40 miljardin euron velat.
Kolme suurta liikepankkia pyysi viime kesänä valtiolta hätärahoitusta, mikä on poikkeuksellista Venäjällä.
Duuma päätti viime viikolla korottaa arvonlisäveroa vuoden 2026 alusta alkaen 20:stä 22 prosenttiin.
– Se on päätös, jota Venäjän federaatio ei huvikseen tee, Liuhto täsmentää.
Päätös voi vähentää kulutusta entisestään. Venäjä kuitenkin tarvitsee lisää verotuloja.
Kaksi venäläistä tutkimuslaitosta arvioi syyskuussa, että öljytuloista koostuva hyvinvointirahasto ehtyy vuoden 2026 aikana, mikäli talouskehitys jatkuu nykyisenlaisena. Hyökkäyssodan alkaessa talvella 2022 rahastossa oli noin sata miljardia euroa.
Roimaan kasvuun ei ole paluuta
Kolyandr nostaa esiin ongelmat työmarkkinoilla. Vuoden 2024 lopussa Venäjällä oli 2,2 miljoonan työntekijän vaje. 70 prosenttia yrityksistä valitti, etteivät ne löytäneet riittävästi työntekijöitä.
Aseteollisuus kilpailee osaavista työntekijöistä muun muassa rakennusteollisuuden, liikenteen ja maatalouden kanssa. Ulkomaisen työvoiman palkkaamista vaikeuttavat länsimaiden pakotteet ja Venäjän jäykkä lainsäädäntö.
Avaa kuvien katselu
Tutkija Alexander Kolyandr näkee Venäjän taloudessa useita rakenteellisia ongelmia. Kuva: CEPA
Työvoimapula tuskin helpottaa, vaan päinvastoin kärjistyy. Lähes joka viides venäläinen on täyttänyt 65 vuotta. Ennusteiden mukaan ikäihmisten määrä Venäjällä nousee 24 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.
Sota on pahentanut tilannetta. BBC:n ja Mediazonan arvioiden mukaan Ukrainan rintamilla oli kuollut tämän vuoden elokuuhun mennessä 219 000 työikäistä venäläismiestä. Moni myös palaa sodasta invalideina.
– Venäjän näkymät eivät ole valoisat. Vaikea nähdä, että Venäjä palaisi lähivuosina voimakkaan kasvun aikaan, joka vallitsi 2000-luvun alussa ja vuosien 2011–2015 aikana, Kolyandr sanoo.
Talouden nousun lähtökohtana olisi hyökkäyssodan loppuminen ja Venäjän vastaisten pakotteiden purkaminen. Pakotteet ovat paitsi eristäneet Venäjän kansainvälisestä kaupasta, myös vaikeuttaneet vaikkapa puolijohteiden ja erikoistyökalujen hankkimista.
Taloudessa on lisäksi paljon rakenteellisia ongelmia, joihin ei ole missään vaiheessa puututtu, koska Venäjä on leimallisesti raaka-aineiden ja aseiden tuottaja.
– Venäjä osaa koota aseita, mutta sillä ei ole kykyä rakentaa monimutkaisia teollisia rakenteita, joita kilpailukyky pitkällä tähtäimellä edellyttäisi, Carnegien Venäjän ja Euraasian keskuksen tutkija Aleksandra Prokopenko arvioi Foreign Affairs -lehdessä.
Putinin ja Venäjän hallituksen näkemys on toisenlainen. Heidän mielestään Venäjä pystyy korvaamaan menettämiään markkinoita etenkin Aasiassa.
Kiinan osuus Venäjän ulkomaankaupasta on noussut sodan aikana noin neljäsosasta puoleen.