Natsirooli on Gladiaattori-tähden paluu takaisin huipulle. Vaikuttava elokuva on kuin isku palleaan.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Russell Crowen roolisuoritus elokuvassa Nuremberg on hänen paluunsa huipulle, kirjoittaa toimittaja Taneli Topelius.
Crowe näyttelee Hermann Göringiä, ja elokuva kuvaa natsien oikeudenkäyntiä Nürnbergissä.
Nopeatempoinen Hollywood-elokuva osoittaa, miten tavalliselta pahuus voi näyttää, ja se muistuttaa totalitaaristen johtajien vaaroista.
Nuremberg on vaikuttava historiallinen draama, joka viihdyttää ja herättää ajatuksia, Topelius kirjoittaa.
Tv-lehti arvioi: Natsi-Saksan kakkosjohtajan kylmä katse ja matalalla jyrisevä ääni muistuttavat pitkästä aikaa, miten vangitseva Russell Crowe voi näyttelijänä parhaimmillaan olla.
Iskevän Nuremberg-elokuvan ansiosta Gladiaattorista (2000) Oscarilla palkitun tähden viime vuosien monet tusinajännärit ja hölmöt manausleffat voi nyt unohtaa.
Natsien kuuluisasta oikeudenkäynnistä kertova historiallinen draama saattaa merkitä Crowelle samaa, mitä Pulp Fiction – tarinoita väkivallasta (1994) oli John Travoltalle ja The Substance (2024) oli Demi Moorelle.
Tämä on 61-vuotiaan Crowen paluu rooliin, joka tuntuu – ja saa tuntemaan.
Hermann Göring (Russell Crowe) antautui Yhdysvaltain sotilaille 9. toukokuuta 1945. Kuva: Kata Vermes / Sony Pictures Classics / SF Studios
Liukkaasti liikkuvassa oikeusdraamassa Crowe näyttelee Hermann Göringiä, joka oli Saksan valtakunnankansleri ja Adolf Hitlerin kakkosmies. Hän oli korkea-arvoisin natsiupseeri, joka sodan jälkeen 1946 tuomittiin Nürnbergin kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.
Nuremberg-elokuva kertoo tuosta hetkestä ja sen kuumeisesta valmistelusta. Crowe luo Göringistä lempeän paholaisen, jonka kohteliasta käytöstä ja vetoavia silmiä katsoessa on vaarana unohtaa natsien hirmuteot.
Juuri se on koko elokuvan idea: osoittaa, miten tavalliselta silmitön pahuus voi näyttää. Lapsiaan ja vaimoaan vankeudessa kaipaava mies voi olla yhtä aikaa rakastava perheenisä sekä yksi historian mittavimman kansanmurhan arkkitehdeista.
Tavallisuus tekee itsevarmasta Göringistä inhimillisen, ja samalla hyytävän.
Hermann Göring (Russell Crowe) oli korkea-arvoisin natsiupseeri, joka saatiin Nürnbergissä oikeuden eteen. Kuva: Scott Garfield
Tuoreeltaan tämän ristiriidan kohtasi Yhdysvaltain armeijan psykiatri Douglas Kelley, jonka tehtävänä oli tutkia Göringin ja muiden oikeudenkäyntiä odottavien natsien mielentilaa.
Kelleytä esittää Rami Malek, joka Bohemian Rhapsodyssä (2018) näytteli Queen-yhtyeen Freddie Mercurya ja seikkailussa 007 – No Time to Die (2021) itse James Bondin tappanutta pirullista roistoa.
Nurembergissa Malek käyttää innostuksesta loistavia suuria silmiään kuvatakseen uteliaisuutta, jolla Kelley Göringiä lähestyi. Vaikka Kelley on tarinan sankari, elokuva ei onneksi tee hänestäkään täysin ristiriidatonta hahmoa.
Vivahteiden ansiosta Kelleystä kasvaa elokuvassa Göringiäkin kiehtovampi.
Leo Woodall näyttelee kääntäjä Howie Triestiä, joka pestataan psykiatri Douglas Kelleyn avuksi. Kuva: Scott Garfield / Sony Pictures Classics / SF Studios
Miesten yhteiset kohtaukset luovat jännitteen, joka kantaa läpi elokuvan. Asetelmassa on samaa kuin klassikkojännärissä Uhrilampaat (1990). Kaksikko kuvataan toistensa vastinpareiksi, jotka alkavat vähitellen ymmärtää toistensa käytöstä.
Historiallisen oikeudenkäynnin valmistelu etenee taustalla jännitysnäytelmänä. Riskinä on, että taitavana puhujana Göring pystyisi kiemurtelemaan irti vastuustaan yli kuuden miljoonan juutalaisen kansanmurhassa.
Nürnbergin oikeudenkäynnin suunnan käänsi liittoutuneiden sotilaiden filmimateriaali, joka paljasti kouriintuntuvasti natsien keskitysleirien julmuuden.
Nuremberg kuvaa sodan jälkeistä poikkeusaikaa luontevasti. Rikostuomioistuimen syyttäjä Robert Jackson (Michael Shannon) konsultoi elokuvassa paavia. Kuva: Scott Garfield / Sony Pictures Classics / SF Studios
Sama hetki pysäyttää elokuvassa. Ruumiskasoja, selkärankaan asti kasaan painuneita vatsoja ja polttouuneja on äärimmäisen vaikea katsoa vieläkin.
Aito filmimateriaali erottuu siksikin, että muilta osin Nuremberg tuo mieleen vanhan ajan parhaat Hollywood-elokuvat.
Ohjaaja James Vanderbilt kuvaa sodan jälkeistä poikkeusaikaa luontevasti. Näyttävimmät ulko-otokset ovat kuin Indiana Jones -seikkailuista lainattuja. Tempo on eteenpäin kaatuva ja nopea.
Kevennykseksi on mustaa tilannekomiikkaa, joka ei milloinkaan sorru mauttoman puolelle.
Nurembergin näyttävyys tuo mieleen klassiset Hollywood-elokuvat. Douglas Kelleyn (Rami Malek) kanssa ystävystyvää sotareportteria näyttelee Lydia Peckham. Kuva: Scott Garfield / Sony Pictures Classics / SF Studios
Viihdyttävän kuoren alla on vaikuttavan poliittinen elokuva. Rinnastukset nykypäivään ovat ilmeisiä, kun Göring kuvailee, miksi hän ihaili Hitleriä: natsi-Saksan diktaattori lupasi tehdä ensimmäisen maailmansodan nöyryyttämästä Saksasta jälleen suuren.
Totaalista valtaa havittelevat johtajat pystyvät tekemään vieläkin mitä vain, jos tarpeeksi suuri osa kansalaista sen heille sallii. Tapa, jolla Nuremberg muistuttaa tästä vielä viimeisten minuuttien aikana, on kuin isku palleaan.
Nuremberg, ensi-ilta elokuvateattereissa perjantaina 28.11. Oikeudenkäyntidraama ★★★★