Luonnonvarakeskuksen vieraileva asiantuntija, emeritus tutkijaprofessori Ilpo Kojola on innostunut. Hän on useiden käymiensä keskustelujen perusteella valmis uskomaan, että Loimaalla on pentuja saanut naaraskarhu. Se tarkoittaisi, että Varsinais-Suomessa on alku karhupopulaatiolle ensimmäistä kertaa sitten 1800-luvun.

– Pentuja saaneet naaraat jäävät alueelle, ja jos pennuissa on naaraita, ne jäävät helposti emonsa kanssa synnyinalueelleen.

Kojola muistuttaa, että Loimaan Kojonkulma on melko lähellä Pirkanmaan rajaa, ja Pirkanmaalla on kymmenien karhujen populaatio.

Hänen mukaansa ei ole varmaa tietoa, ovatko Loimaan Kojonkulmalla elokuussa havaitut pennut tämänvuotisia vai viimevuotisia.

– Jos ovat tämänvuotisia, ensi talvena sama naaras ei saa pentuja.

Vaikka nyt havaitut pennut olisivat naaraita, kestää monta vuotta ennen kuin ne tulevat sukukypsiksi. Kojolan mukaan aikaisintaan kolmevuotiaina niiden voisi odottaa saavan omia pentuja.

Kojola sanoo, että Loimaan pennut otetaan nyt huomioon Luonnonvarakeskuksen karhukanta-arviossa.

Petoyhdyshenkilö Seppo Wallin (vas.), Hannu Kopra ja Margit Kopra seisovat paikalla, jossa Koprat näkivät kaksi karhunpentua. Kuva: TS/Timo Jakonen

Karhuhavainnot tehneet Hannu ja Margit Kopra kertovat, että he olivat tapansa mukaan pyörälenkillä päivän päätteeksi elokuun 21. päivä. Kaurapelto heidän kotinsa tien toiselta puolelta oli juuri puitu, joten aluksi Hannu Kopra luuli pellolla olevien möykkyjen jääneen puintikoneen jäljiltä peltoon. Möykyt kuitenkin lähtivät liikkeelle, ja Koprat tajusivat katsovansa kahta karhunpentua.

– Kyllä se tapa liikkua oli karhunpennun tapa.

Muutama päivä myöhemmin pyöräilyltä kotiin palaamassa olleet Koprat huomasivat jälleen eläimen samalla pellolla, mutta tällä kerralla vain noin 25 metrin päässä heistä. Eläin oli aikuinen karhu.

– Se oli aluksi nelinkontin, mutta nousi sitten takajaloilleen ja hetken päästä pudottautui takaisin alas, Hannu Kopra kertaa järisyttävää tapahtumaa.

– Todettiin, että on paras jatkaa samaa vauhtia kohti kotia, pariskunta kertaa.

Margit Kopra sanoo, että karhu poistui pellon reunassa kulkevan puron luokse.

– Kävin kirpparilla ostamassa porokellon, jota pidän nyt mukana, että voi pitää meteliä kun liikkuu metsässä.

Muutama päivä aikuisen karhun havaitsemisesta pariskunnan sukulaismies näki metsän reunassa kasvavan kuusen latvassa kaksi karhunpentua kiipeilemässä ylös ja alas.

Karhujen vieraileman pellon takaisessa metsässä Koprat eivät käyneet kuukauteen.

– Sinne jäivät suppilovahverot, Margit Kopra naurahtaa.

Hannu Kopra on merkinnyt ilmakuvakarttaan elokuun 2025 karhuhavainnot. Kuva: TS/Timo Jakonen

Koprat ottivat karhuhavaintojen jälkeen yhteyttä naapureihinsa varoittaakseen heitä, sekä tuttuun metsästäjään, joka puolestaan ilmoitti asiasta petoyhdyshenkilö Seppo Wallinille . Hän uskoo pariskunnan näköhavainnon oikeaksi.

Wallinin mukaan Kojonkulmalla havaittu karhu sen kummemmin kuin Loimaan keskustassa viime toukokuussa seikkaillut otsokaan eivät ole aiheuttaneet vahinkoja mehiläispesille, eivätkä ne ole käyneet kaivelemassa roska-astioita.

– Täällä on niin vahva peurakanta, ettei tarvitse ihmisten pihoilta etsiä ruokaa, Wallin arvioi.

Hänen mukaansa paikallisen metsästysseuran toimintaan karhuhavainto ei vaikuta millään tavalla.

– Toki siitä on porukoissa keskusteltu.

Pellon reunassa ei ole luistatettu pyörällä, vaan asialla on ollut kauris tai peura. Vieressä on sipsutellut kettu, petoyhdyshenkilö Seppo Wallin määrittelee. Kuva: TS/Timo Jakonen

Margit Kopra kertoo asuneensa kotitalossaan koko elämänsä eli yli 70 vuotta. Kertaakaan aiemmin hän ei ole nähnyt karhua. Susia, ilveksiä, kettuja ja supikoiria on vuosien mittaan näkynyt.

Wallinin mukaan Kojonkulman lähellä on havaittu ilvespentueita.

Margit Kopra kertoo, ettei pelkää karhua, ja että eläimet ovat aina olleet lähellä hänen sydäntään. Koprat ovat kieltäneet ketun metsästyksen omilla maillaan.

Koprat aikovat keväällä tarkkailla lähialueita entistä tarkemmin.