Helsingin Uutiset kertoi viikonloppuna ravintolayrittäjien hätähuudosta kauppakeskus Itiksessä. Monen HU:n haastatteleman yrittäjän mielestä ravintolamaailmassa on jo liikaa buffeteja. Osaa yrittäjistä närästää, että edullisen buffetin myyminen on lähes pakollista, jos haluaa pärjätä kilpailussa. He haluaisivat myydä mieluummin lautasannoksia, joiden hinta on korkeampi.
– Jos sinulla ei ole buffetia, niin kukaan ei tule ravintolaasi, intialaisen Delhi Rasoi -ravintolan omistaja Sami Ismail sanoi HU:lle.
Kebabia myyvä Baba Döner on pysynyt pelkissä lautasannoksissa.
– Ei tässä taloustilanteessa voi mitenkään olla edes kannattavaa myydä buffetia juomineen hintaan 13,50, yrittäjä Ihsan Günbeyi sanoi.
Uutinen herätti runsaasti keskustelua Helsingin Uutisten lukijoissa. Buffeteja sekä puolustettiin että vastustettiin.
Moni pitää edullisia hintoja pelkästään hyvänä asiana ja tilannetta täysin ymmärrettävänä.
– Kysynnän ja tarjonnan laki, HU:n lukija summaa Facebookin kommenteissa.
– Voi kyynel, että markkinatalous toimii kerrankin, kun yrittäjät joutuvat kilpailemaan. Näin sen pitäisikin toimia! lukija kirjoittaa Helsingin Uutisten jutun kommenteissa.
– Asiakas päättää missä syö ja mitä syö. Kilpailu on tervettä ja sitä tulee olla, Facebookissa kirjoitetaan.
Halvalla hinnalla voi olla myös kääntöpuoli.
– Säälittää yrittäjien ahdinko. Buffetissa on paljon erilaisia ruokia, ei sen tarvitse olla edullisempi kuin lautasannos.
– Ostarit kalliine vuokrineen ja kolkkoine tiloineen ovat useimmiten laadukkaan ravintolaruuan surma, HU:n lukija kirjoittaa Facebookissa.
Itiksen intialainen Delhi Rasoi. Sara Akinci
Delhi Rasoin Ismail kertoi, että liian kova kilpailu voi heikentää omankin ravintolan ruoan ja palvelun tasoa. Myös HU:n lukija on pohtinut samaa.
– Kävin itse viime viikolla Itiksen Delhi Rasoissa syömässä. Todella hyviä, tuoreita ruokia ja salaattipöytä. Liian halpa hinta herätti kuitenkin itselläni epäilyjä raaka-aineiden laadusta. Mutta en tiennytkään tätä asiaa taustalla! Raaka-aineiden hintojen nousu täytyy vaan raa’asti laittaa myös ruokien hintoihin. En itsekään kylve rahassa, mutta ei ole asiakkaana mikään etuoikeuteni saada ostaa alle 15 euron buffetruokailua, HU:n lukija jatkaa.
Buffetin hyväksi puoleksi nähdään paitsi hinta, myös nopeus.
– Sehän on vain hyvä, että noutopöytiä on mahdollisimman paljon. Ei monilla ole aikaa odotella ruoan valmistumista ainakaan lounaalla. Tällöin vaihtoehdoiksi jäävät noutopöydät, pikaruoka ja eväät. Noutopöytä on yleensä myös terveellisin vaihtoehto näistä.
Osalla on taas aikaa.
– Itse en ole buffaihmisiä, tykkään saada vasta tehdyn annoksen ravintolassa.
Suurin äläkkä nousee buffetien hygieniasta ja siisteydestä.
– Nuo buffetit ovat oikeita pöpöpesäkkeitä.
– En juurikaan halua buffettiin, koska ällöttää sekaisin menevät ruoka-aineet ja kaikki se sekoilu ja jonottaminen. Lisäksi lähes järjestäen buffetien merkinnät ovat epämääräisiä.
– Tilauksesta tehty annos on aina parempi kuin seissyt buffetti.
Helsingin Uutiset kertoi, että Itiksen yrittäjät pitivät buffettien ylivallasta hätäkokouksen. Lukija muistuttaa, että Suomessa seisova pöytä on ollut suosittu osa juhlia jo pitkään.
– Ei siis ihme että buffetitkin kelpaavat. Vähän outoa meininkiä kyllä tuollainen, että ruvetaan kokoustamaan ja syyttelemään asiakasta, jos tämä ei halua lautasannosta.
