Juha Ristamäki

Seuraavakin hallitus tulee olemaan leikkaaja- ja sopeuttajahallitus, sekä myös isoja satsauksia Puolustusvoimiin ja turvallisuuteen tekevä, kirjoittaa Juha Ristamäki.
Tänään klo 10:15


Antti Lindtman tekee SDP:stä talouspoliittisesti uskottavaa. TIINA SOMERPURO
Eduskunnassa nähtiin kuluvalla viikolla jokasyksyinen näytelmä, jossa oppositiopuolueet kertovat, miten tekisivät asiat hallitusta paremmin ja hallitus haukkuu opposition esitykset: kyse on siis oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista.
Sinällään oppositiopuolueiden vaihtoehdot ovat enemmänkin poliittisia kannanottoja, ne syntyvät vain kunkin puolueen omasta toimesta ja näkökulmasta, eikä niin kuin hallituksen tekemä oikea valtion budjetti: se syntyy hallituspuolueiden kompromissina.
Tässä vaiheessa vaalikautta vaihtoehtobudjetteja voi tarkastella myös siitä näkövinkkelistä, että miten eri puolueet asemoivat itsensä suhteessa julkisen talouden hoitoon.
Se on erityisen tänä aikana, kun Suomen velkaantuminen on kroonista ja maa on EU:n tarkkailuluokalla. Seuraavakin hallitus joutuu tekemään valtavia sopeutustoimia, leikkaamaan ja nostamaan veroja.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps), jonka ainakin pitäisi olla parhaan mahdollisen taloustietämyksen äärellä, puhuu jo, että seuraavalla vaalikaudella 2027–2031 joudutaan julkista taloutta sopeuttamaan kymmenen miljardia euroa, ehkä enemmänkin.
Se olisi enemmän kuin Petteri Orpon (kok) hallitus on tehnyt ja kaikki tietävät, kuinka vaikeaa sekin on ollut. Leikkaustoimet ovat olleet oikean suuntaisia, mutta koska talous ei kasva, eikä työpaikkoja ole riittävästi tarjolla, ne ovat väistämättä johtaneet kohtuuttomiin tilanteisiin monien kansalaisten kohdalla.
Toki Purran arviota pienempiäkin ennusteita sopeutustarpeesta on. Joka tapauksessa puhutaan ainakin kuuden miljardin euron urakasta.
Seuraavalla vaalikaudella leikkaaminen on vielä vaikeampaa, koska nyt ne ”helpoimmat” leikkauskohteet on jo käytetty.
Niinpä gallupeja johtavan SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on kovan paikan edessä, jos puolue voittaa kevään 2027 eduskuntavaalit. Demareille perinteisesti tärkeisiin sosiaaliturvan parantamiseen tai soten ongelmien korjaamiseen ei ole juurikaan varaa, päinvastoin.
Vaihtoehtobudjetteja odotettiin erityisesti sen takia, että nähtäisiin, mikä on SDP:n vaihtoehto porvarihallitukselle.
Demarit muun muassa keventäisivät keskituloisten verotusta, ja palauttaisivat toimeentulotuen, työttömyysturvan sekä asumistuen suojaosat. Tulopuolella se muun muassa kiristäisi listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotusta ja panisi sijoitusvakuutukset sekä verovapaiden yhteisöjen sijoitustuotot verolle.
Ei siis mitään kovin radikaalia, eikä sellaista ole odotettavissa myöhemminkään. Veroja SDP esitti vaihtoehtobudjetissaan lisäävänsä vajaalla 400 miljoonalla eurolla.
Lindtmanin tiimi pelaa puoluekentän keskikentällä. Se mahdollistaa, jos vaalivoitto tulee, hallituspohjan rakentamisen niin sinipuna- kuin punamultayhteistyönkin varaan.
Esimerkiksi yrittäjiä kuohuttavat, osinkoihin kohdistuvat vaatimukset ovat kauppatavaraa, jos hallitusneuvotteluihin päästään.
Puheenjohtaja Minja Koskelan johdolla vasemmistoliitto teki radikaaleimman vaihtoehtobudjetin. Kuva kunta- ja aluevaalien valvojaisista. TIINA SOMERPURO
Eniten hämmästystä aiheutti vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti. Se oli sananmukaisesti vaihtoehto muun muassa miljardien eurojen veronkorotuksineen ja suuren osan Orpon hallituksen tekemien leikkausten perumisineen.
Vasemmistoliitto myös jättäytyi lokakuussa pois kaikkien muiden eduskuntapuolueiden yhdessä sopimasta niin sanotusta velkajarrusta.
Velkajarrulla pyritään hillitsemään velkaantumista yli vaalikausien. Tässä asiassa vasemmistoliitto tosin ajaa kaksilla rattailla, koska se kuitenkin hyväksyy EU:n finanssipoliittiset säännöt, jotka yhtä lailla ovat jarru velalle.
Jos vasemmistoliitto aikoo olla varteenotettava hallitusehdokas, se joutuu tekemään melkoisia takinkäännöksiä. Toki aina voi mennä suosiolla oppositioon, mutta normaalisti puolueet pyrkivät hallitukseen vaikuttamaan.
Seuraavakin hallitus tulee olemaan leikkaaja- ja sopeuttajahallitus, sekä myös isoja satsauksia Puolustusvoimiin ja turvallisuuteen tekevä.
Kaikille muille puolueille paitsi vasemmistoliitolle nämä asiat tuntuvat olevan enemmän ja vähemmän itsestäänselvyyksiä.