Itä-Suomen yliopistossa on opetus- ja tutkimushenkilöstöä yhteensä 2288, joista 1044 työskentelee Joensuun kampuksella. Kaikkinensa yliopistossa on 632 väitöskirjatutkijaa ja 293 professoria.

Karjalainen selvitti näiden tutkijoiden joukosta kymmenen viitatuinta ja siteeratuinta, joista kirkkaasti kärkipaikkaa pitää fysiikan ja matematiikan laitoksella työskentelevä professori Polina Kuzhir.

Hänellä oli kaikkiaan 15 273 siteerausta tai viittausta vuoden 2025 alkuvuoteen mennessä.

1. Työskentelet biofotoniikan alalla. Miksi olet valinnut edustamasi tieteenalan?

Minua on aina kiinnostanut ajatus luoda teknologioita ja laitteita, jotka voivat avata uusia oivalluksia biotieteisiin. Kyky käyttää valoa biologisten järjestelmien tutkimiseen kiehtoo minua. Rakastan haasteita, ja tällä hetkellä haluan olla kehittämässä sellaisia työkaluja, joilla olisi todellista hyötyä ja vaikutusta tutkimukseen ja terveydenhuoltoon.



Kun tutkimisen vimma vie mennessään, ei työhuoneen sisustuksella ole niin väliä. Professori Polina Kuzhiria kiinnostaa lääketiedettä edistävät sovellukset, joissa voi hyöydyntää fotoniikkaa. Marko Puumalainen

2. Mikä on omasta mielestäsi kiinnostavin tutkimustuloksesi?

Yksi tutkimukseni kiinnostavimmista löydöistä on ollut osoittaa, että grafeeni, eli yksi atomikerros grafiittia, ja siitä tehdyt metapinnat osoittavat poikkeuksellisen korkeaa terahertsisäteilyn absorptiota.

Tämä odottamaton ominaisuus tasoittaa tietä erittäin herkkien terahertsiilmaisimien kehittämiseen ja voi sitä kautta voivat auttaa tunnistamaan ainutlaatuisia spektrisiä sormenjälkiä erilaisista sairauksista, mukaan lukien syöpä, aivosairaudet ja tulehdukset.

Mahdollisuudet todellisiin sovelluksiin lääketieteellisessä diagnostiikassa ja sen ulkopuolella tekevät tästä havainnosta erityisen merkityksellisen minulle.

3. Mitä tutkit parhaillaan?

Tällä hetkellä kehitämme yksinkertaisia, tehokkaita, kustannustehokkaita ja toistettavia terahertsisäteilyn säteilijöitä. Lähestymistapamme perustuu tunnettuun periaatteeseen, että täydellinen absorboija on myös täydellinen säteilyn lähettäjä. Olemme tunnistaneet useita ihanteellisia ”mustia kappaleita”, jotka absorboivat laajalla THz-alueella, ja toivomme voivamme luoda viritettävän THz-lähteen, jota voitaisiin soveltaa useilla aloilla mukaan lukien biolääketieteellinen ja turvallisuussektori.

Olen sitoutunut jonain päivänä puhumaan suomea sujuvasti rikkaan sanaston kanssa.

4. Minkälaisen tieteellisen haasteen haluaisit vielä ratkaista?

Haluaisin kehittää uudenlaisen metodologian THz-biosensointiin, jossa yhdistyvät THz-spektroskopian asiantuntemuksemme ja kykymme suunnitella THz-komponentteja.

Oikein suunniteltuna tämä lähestymistapa voisi johtaa todelliseen läpimurtoon dynaamisten biosysteemien muutosten havaitsemisessa reaaliajassa, mikä avaa uusia mahdollisuuksia biolääketieteelliselle diagnostiikalle ja tutkimukselle.

5. Olet suvereenisti Joensuun kampuksen siteeratuin ja viitatuin tutkija. Miten olet onnistunut keräämään yli 15 000 tieteellistä noteerausta?

– Alun perin aloitin teoreetikkona hiukkas- ja korkeaenergisen fysiikan alalla. Viittaukseni jakautuvat karkeasti 70/30 työstäni korkean energian fysiikassa – jossa keskimääräinen lainausten määrä artikkelia kohti on yleensä korkeampi kuin muilla fysiikan aloilla – ja uudemman nanoteknologian tutkimukseni kesken.

Olen kuitenkin erityisen iloinen nähdessäni nanoteknologian parissa saamani tunnustusta, koska se heijastaa nykyistä tutkimusfokustani ja panostani alalle.



Valko-Venäjältä lähtöisin oleva Polina Kuzhir opiskelee vapaa-aikanaan suomen kieltä puolitoista tuntia joka päivä. Marko Puumalainen

6. Kerro jotain itsestäsi?

– Olen yli 50-vuotias ja rakastanut matematiikkaa ja fysiikkaa pienestä pitäen. Kävin matematiikkaan erikoistunutta koulua, valmistuin erinomaisin arvosanoin ja myöhemmin sain teoreettisen fysiikan tunnustuksen.

Kasvaminen tiedemiesperheessä vaikutti minuun syvästi – isäni oli fyysikko, äitini geneetikko, isoäitini eläintieteilijä ja isoisäni filosofian professori. Heidän tukensa kasvatti uteliaisuuttani, ja olen erityisen iloinen siitä, että nykyisessä työssäni yhdistyvät fysiikka ja biologia – alat, joilla vanhempani menestyivät.

 

– Muutin viisi vuotta sitten Suomeen kotimaastani Valko-Venäjältä. Sitä ennen matkustin laajasti ympäri Eurooppaa ja sain arvokasta kansainvälistä kokemusta. Nautin todella asumisesta Suomessa. Tämä on rauhallinen maa, jossa on lämpimiä, avoimia ihmisiä, joilla on hyvä huumorintaju.

Yksi suurimmista harrastuksistani on suomen kielen opiskelu, jota harjoittelen 1,5 tuntia joka päivä. Se on vaikea kieli, mutta rakastan sitä ja olen sitoutunut jonain päivänä puhumaan sujuvasti rikkaan sanaston kanssa.

7. Missä ja miten asut? Onko sinulla perhettä?

– Asun kauniissa Penttilän kaupunginosassa Joensuussa joen lähellä. Yksi asioista, joita arvostan eniten tässä paikassa, on upea näköala – olipa kyseessä sitten pitkät kesäiset auringonlaskut tai talvella satunnaiset revontulet parvekkeeltani.

Perheeni on pieni. Poikani on fotoniikan tohtoriopiskelija ja asuu Vilnassa Liettuassa. Asumme mieheni kanssa yhdessä ja jaamme samanlaisen ajatusmaailman moniin asioihin, jotka tekevät elämästä kannustavaa ja nautinnollista.

8. Mikä on parasta Itä-Suomen yliopistossa?

– Parasta on mukava ilmapiiri. Arvostan hallintomme ystävällistä ja kannustavaa asennetta, jonka ansiosta yliopistoympäristössä on helppo navigoida.

Nautin myös yhteistyöhengestä Fotoniikkatieteiden keskuksen sisällä ja sen ulkopuolella, erityisesti neurotieteen tutkimusyhteisön ja Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa, mukaan lukien Aivojen mikrokirurgian keskus Kuopion kampuksella.

9. Mistä haaveilet?

– Minulla on ukrainalaisia kollegoita, jotka ovat tulleet Suomeen töihin Suomen tutkimuksen toimikunnan liikkuvuusohjelman kautta, ja heistä kaksi on yli 60-vuotiaita. Unelmoin vierailevani heidän molempien luona Kiovassa jonakin päivänä toivoen näkeväni heidät aktiivisina ja onnellisina, joita ympäröi eloisa joukko vahvoja, nuoria työtovereita…

Karjalainen haastattelee Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen kymmenen siteeratuinta tutkijaa. Tiedot on kerätty Web of Sciencen julkaisumäärien perusteella ja AD Scientific Indexin listauksen perusteella. Listaukseen vaikuttavat muun muassa tietokanta, tieteenala, julkaisukulttuuri ja viittauskulttuuri. Tämä on sarjan ensimmäinen osa.