Juttu tiivistettynä
- Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) menettää lähes 300 miljoonan euron arvoisina pidetyt kiinteistöt epäonnistuneiden liiketoimien vuoksi.
- Syynä ovat kaksi suurta rakennushanketta, joiden tuotoilla oli tarkoitus poistaa opiskelijoiden jäsenmaksu.
- Kustannusten ja korkojen nousu aiheutti HYY:n liiketoiminnalle ongelmia.
- Ylen tavoittamat opiskelijapäättäjät pitävät alkuperäisiä suunnitelmia perusteltuina.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Päätökset olivat oikeita, hankkeet vaikuttivat järkeviltä ja käytössä oli riskinhallinta.
Näin sanovat entiset opiskelijat, jotka olivat aikoinaan mukana tekemässä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) kiinteistöbisnespäätöksiä. Huonon lopputuloksen takia HYY menettää Helsingin keskustasta lähes 300 miljoonan arvoisina pidetyt kiinteistöt.
Yle selvitti, kuinka päätökset syntyivät HYY:n toimielimissä.
Moni päätöksiin osallistunut vaikenee. Tavoitimme muutamia entisiä opiskelijapäättäjiä vastaamaan, mitä vajaat kymmenen vuotta sitten tapahtui ja mitä he ajattelevat tapahtumista nyt.
Vuosimaksuvapautus olisi vaatinut miljoonan
Tarik Ahsanullah oli pohjustamassa opiskelijoiden kohtalokkaita kiinteistöhankkeita vajaat kymmenen vuotta sitten. Liiketoimien taustalla oli hänen ideansa siitä, että opiskelijat vapautettaisiin ylioppilaskunnan jäsenmaksusta.
Nykyään hän on Helsingin kaupunginvaltuuston varajäsen (kok.) ja virkavapaalla Suomen Vuokranantajien lakiasiainjohtajan tehtävästä.
Oikeustiedettä opiskellut Ahsanullah oli vuonna 2016 ylioppilaskunnan hallituksen jäsen ja edustajiston ääniharava.
Perusopiskelijan vuosimaksu oli tuolloin 49 euroa, ja siitä Ahsanullah halusi kokonaan eroon.
Vapautus olisi vaatinut silloin reilun miljoonan euron tulonlisäystä. Ylioppilaiden yli 200 miljoonan kiinteistöomaisuuteen nojautuen sen ei pitänyt olla erityisen vaikeaa.
Avaa kuvien katselu
Tarik Ahsanullah kysyy, miksi ylioppilaskunta ei luopunut uusista hankkeista keskeneräisinä menetyksien rajoittamiseksi. Kuva: Tiina Jutila / Yle
– Katsottiin, että sellainen lisätulo voidaan hankkia ilman isoja riskejä, sanoo Ahsanullah.
Ahsanullah ideoi maksuvapautta, mutta yksin hän ei ole päätöksistä vastuussa. Liiketoimet tarvitsivat riittävän kannatuksen mennäkseen läpi ylioppilaskunnan toimielimissä.
Kaksi isoa hanketta kerralla
Ylioppilaskunta päätti hankkia lisätuloja kahdella uudella kokonaisuudella: saneeraushanke Hansalla ja uudiskohde Lyyralla.
Grand Hansa -hotelli valmistui Helsingin päärautatieseman viereen. Hotellia varten ylioppilaskunta osti Seurahuoneena tunnetun talon. Toimistoja, asuntoja, hotellin ja liiketiloja sisältävä Lyyra-kortteli puolestaan nousi Kallioon.
Miksi kaksi isoa projektia kerralla, kun jo yhdessäkin on riskejä?
Moni päätöksiin osallistunut vaikenee.
Ylioppilaiden liiketoimia pyöritti HYY Yhtymä. Sitä johti vuosina 2015–20 Antti Kerppola.
Kerppola toteaa, että aluksi Hansaa valmisteltiin vaihtoehdoksi Lyyralle siltä varalta, että Lyyralle ei saada tonttia.
Avaa kuvien katselu
Antti Kerppola oli HYY Yhtymän toimitusjohtaja, kun isoja kiinteistöhankkeita laitettiin liikkeelle. Kuva vuodelta 2019. Kuva: Kristiina Lehto / Yle
Kerppolan mukaan HYY Yhtymän hallitus kuitenkin katsoi kesällä 2018 ilman soraääniä, että se haluaa sekä Hansan että Lyyran.
Ilmassa oli innostusta tilaisuudesta ostaa Seurahuone, joka tuli myytäväksi ylioppilaiden jo ennestään omistamien talojen viereen.
Kerppolan mielestä päätökset investoinneista olivat ajan oloon perusteltuja. Oli nollakorot, veroetuja, kukoistavaa matkailua ja hotellipulaa.
– Hotellin myötä odotettiin tasaista uutta tulovirtaa vuokrista, sanoo Kerppola.
Ongelmat kaatuivat päälle vasta hänen kautensa jälkeen. Kerppola ei mielellään kommentoi päätöksiä, jotka on tehty sen jälkeen, kun hän jätti toimitusjohtajan pestin.
– Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella voin sanoa, että hankkeiden toteutuksessa, rahoitussuhteiden hoitamisessa tai viestinnässä ei ole onnistuttu.
Opiskelijat luottivat asiantuntijoihin
Vuonna 2018 Tarik Ahsanullahista tuli HYY Yhtymän hallituksen jäsen. Silloiset päätökset Hansasta ja Lyyrasta ovat hänen mielestään edelleen oikeita, kun otetaan huomioon tuolloin käytössä ollut tieto.
Hankkeita varten tilattiin konsulttiselvityksiä.
– En pysty mitenkään pitämään vuosien 2016–2018 päätöksiä väärinä, sanoo Ahsanullah.
Avaa kuvien katselu
Toinen ylioppilaskunnan suurhanke on Hansa. Uusi hotelli sijoittui kolmen talon tiloihin Helsingin päärautatieaseman vieressä. Kuva: NH Collection Helsinki Grand Hansa
Vuonna 2018 Lauri Linna (Sitoutumaton vasemmisto) vaikutti hankkeisiin ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana.
HYY Yhtymän hallituksessa oli tuolloin ja on edelleen talouselämää tuntevia asiantuntijajäseniä.
Linna ja Ahsanullah sanovat luottaneensa siihen, että nimenomaan asiantuntijoiden avulla nuoret opiskelijat voivat väistää liiketoimien karikoita.
– Uskon, että heiltä saa parhaan analyysin, miksi hankkeita otettiin kaksi, sanoo Linna.
Vuonna 2018 hallituksessa toimivat muun muassa eläkeyhtiö Varman silloinen varatoimitusjohtaja Reima Rytsölä, asianajotoimisto Bird & Birdin kiinteistöhankkeisiin erikoistunut osakas Jaakko Hietala, hallitusammattilainen Tarja Pääkkönen ja asuntosijoitusyhtiö Saton entinen toimitusjohtaja Erkka Valkila.
Jokainen heistä kieltäytyi haastattelusta.
Pääkkönen, Hietala ja Rytsölä vetosivat asioiden luottamuksellisuuteen. Valkila sanoi puhelimessa olevansa hankalassa paikassa ja kehotti kääntymään ylioppilaskunnan puoleen.
Avaa kuvien katselu
Lyyra-kortteliin kuuluu terassi, josta avautuu hieno näköala. Kuva: Matti Myller / Yle
Ylelle kerrotaan, että HYY Yhtymän hallituksessa syntyi joka tapauksessa yksimielisyys hankkeista.
Silloinen kasvatustieteen opiskelija Anna-Maija Riekkinen (Sitoutumaton vasemmisto) oli hallituksen jäsen vuonna 2018. Hänen mukaansa hankkeet vaikuttivat lukujen valossa järkeviltä eikä kukaan ajanut niitä kuin ”käärmettä pyssyyn”.
Riekkinen muistelee, että Lyyra ja Hansa eivät olleet vaihtoehtoja päätöstä tehtäessä.
– Lopputulos surettaa, ja haluan kantaa vastuuni yhtenä päätöksentekijänä.
Riskiraja meni rikki
Ylioppilaskunta halusi hallita riskejä, kun Hansaa ja Lyyraa toteutettiin.
Taikasana on omavaraisuusaste. Se on tunnusluku, joka kuvaa yrityksen vakavaraisuutta ja kykyä sietää talousongelmia. Mitä isompi numero, sitä turvallisempi tilanne.
Yle haastatteli opiskelijoita 13. marraskuuta siitä, mitä he ajattelevat kiinteistöjen myynnistä.
Ylioppilaiden strategian mukaan omavaraisuuasteen piti pysyä 50 prosentin yläpuolella.
Tarik Ahsanullah ja Lauri Linna sanovat, että riskirajan noudattaminen oli lähtökohta kaikissa ratkaisuissa ja keskusteluissa, joissa he olivat mukana.
Riskiraja paukahti kuitenkin rikki myöhemmin, kun he eivät enää olleet mukana päätöksenteossa.
Vuosikymmenen alussa koronapandemia ja Ukrainan sota sotkivat maailmantalouden ja myös ylioppilaiden bisnekset. Korot nousivat ja inflaatio laukkasi. Hansa-hotellin avaaminen viivästyi.
Ylvaksi nimensä vaihtaneen HYY Yhtymän omavaraisuusaste oli markkina-arvoin 48,8 prosenttia vuonna 2023 ja 28,1 prosenttia vuonna 2024.
Miksi hankkeita ei myyty aiemmin?
Ahdinkoon liittyy huonoa tuuria maailmantilanteen takia. Ahsanullah kuitenkin ihmettelee, miksi liiketoiminta ei reagoinut heikentyneeseen markkinaan riittävästi.
Hän kysyy, miksi Lyyraa ja Hansaa ei myyty keskeneräisinä tai tehty parempia rahoitusjärjestelyjä vahinkojen minimoimiseksi heti, kun talous uhkasi sakata.
– En ikinä olisi kuitannut sellaista paperia, missä velka nousee liian korkeaksi, sanoo Ahsanullah.
Ylioppilaiden omaisuuden vartijat kuitenkin painoivat kaasua.
Nimensä Ylvaksi vaihtanut HYY Yhtymä teki Lyyraan ja Hansaan 210 miljoonan euron investoinnit vuosina 2022–24.
Lopulta velkapommi räjähti käsiin.
Avaa kuvien katselu
Ylioppilaskunnan isoon kiinteistökauppaan kuuluu muun muassa Vanha ylioppilastalo. Kuva: Matti Myller / Yle
Tänä vuonna ylioppilaskunta päätti pakkoraossa myydä kaikki keskustakiinteistönsä. Kaupassa menee Grand Hansa -hotellin tilojen mukana myös muun muassa legendaarinen Vanha ylioppilastalo.
Tilinpäätöksessä 288 miljoonan arvoiseksi arvioitu omaisuus on nyt vaihtamassa omistajaa 188 miljoonalla.
Lyyra myytiin kahdessa erässä vuosina 2023 ja 2025.
Olisiko vahinkoja voinut minimoida myymällä Hansan ja Lyyran aiemmin?
Emme tavoittaneet vuosina 2021–2024 Ylvan toimitusjohtajana toiminutta Leea Tolvasta. 2020–2022 hallituksen puheenjohtajana toiminut Jenni Hupli toteaa, että ei kommentoi luottamuksellisia asioita.
Mitä sanoo Ylvan nykyjohto?
Vuonna 2024 aloittanut toimitusjohtaja Mika Perkiö kommentoi aiempia vaiheita pidättyvästi, koska ei tunne kaikkia yksityiskohtia.
Hänen mukaansa ratkaisuja on pohdittu matkan varrella. Sen seurauksena eläkeyhtiö Varma otettiin Lyyra-hankkeen riskinjakajaksi 45 prosentin omistuksella vuonna 2021.