Niinistön mukaan keskusteluyhteys Putinin kanssa on välttämätön, jotta Eurooppa ei jää sivuun omaa turvallisuuttaan koskevista päätöksistä.
Arkistokuva presidentti Sauli Niinistöstä Ulkopoliittisen Instituutin turvallisuusseminaarista 3.4.2025. Outi Järvinen
Presidentti Sauli Niinistö kyseenalaistaa jälleen Euroopan johtajien haluttomuuden keskustella Venäjän johdon kanssa. Niinistö esitti ajatuksiaan Tanskan yleisradioyhtiö DR:n lauantaina julkaistussa haastattelussa.
Niinistön mukaan siitä ei ole mitään hyötyä, että eurooppalaiset kieltäytyvät edelleen puhumasta Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja muun Venäjän johdon kanssa.
Tarve keskusteluyhteydelle Niinistön mukaan kuitenkin löytyy: venäläiset haluavat Niinistön sanoin muuttaa turvallisuusarkkitehtuuria perustavalla tavalla, ja se koskee paitsi Ukrainaa, myös koko Eurooppaa. Jos eurooppalaiset eivät osallistu suoremmin käynnissä olevaan keskusteluun, heillä on riski tulla ohitetuiksi.
Ohitus tapahtuikin, kun vajaa kaksi viikkoa sitten selvisi, että Yhdysvallat ja Venäjä on kaikessa hiljaisuudessa työstänyt kahden kesken ”rauhansopimusta” Ukrainan sodan päättymiselle.
Julki tullut sopimusluonnos sisälsi useita kohtia, joiden nojalla Venäjä pystyisi Venäjä-asiantuntija Keir Gilesin mukaan ”oikeuttamaan” uuden täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan.
Gilesin mukaan Yhdysvallat ei ottanut Eurooppaa mukaan sopimuksen laatimiseen, sillä se olisi ollut Trumpille ei-toivottua. Sopimuksen julkitulon jälkeen Ukraina ja Euroopan maat ovatkin esittäneet kammodiiliksi kutsutulle sopimusluonnokselle vastaehdotuksia.
Edelleen ajankohtaista
Tanskan yleisradion haastattelu ei ole ensimmäinen kerta, kun Niinistö esitti ajatuksiaan keskusteluyhteyden avaamisesta.
– Näen edelleenkin hassunkurisena sen, että eurooppalaiset ilmoittavat, etteivät keskustele sotarikollinen Putinin kanssa. Mutta Trump keskustelee ja sitten me menemme kuuntelemaan, että mitäs puhuitte, Niinistö sanoi Ylen haastattelussa 10. marraskuuta.
Moni eurooppalaisjohtaja on sanonut uskovansa, että ottaessaan Putiniin yhteyttä, he oikeuttaisivat hänen toimiaan Ukrainassa.
Myös tasavallan presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo ovat tahoillaan ilmaisseet, että Venäjän kanssa kommunikoidaan sitten, kun Venäjä on valmis noudattamaan kansainvälistä oikeutta, ja silloinkin kommunikoinnin tulee tapahtua koordinoidusti Euroopan johtajien kesken.
Niinistö on eri mieltä.
Niin kutsutun kammodiiliehdotuksen jälkeenkin Niinistö on edelleen vakuuttunut, että keskusteluyhteys tulisi avata.
– Trump puhuu hänen kanssaan. Euroopan tulisi nyt nähdä itsensä vahvana yksikkönä, joka pystyy myös puhumaan hänen kanssaan. Erityisesti kun Eurooppa on keskustelun aiheena, Niinistö totesi DR:lle.
– Se, mitä näimme 28 kohdan suunnitelmassa, oli se, että siinä oli monia asioita, jotka koskivat Eurooppaa, mutta meillä ei ollut niiden kanssa mitään tekemistä, Niinistö sanoi DR:lle.
– Euroopan johtajat ovat toistuvasti korostaneet, ettei Ukrainasta tai Euroopasta voida tehdä päätöksiä ilman, että he itse ovat olleet mukana neuvottelupöydässä. Mutta se vaatii suoraa yhteyttä, Niinistö jatkoi.
Niinistö on vakuuttunut, että Venäjä pyrkii saamaan Ukrainasopimukseen mukaan sellaisia elementtejä, jotka koskevat Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria.
Yhtä lailla Niinistö on vakuuttunut siitä, että Venäjän hybridihyökkäykset Eurooppaan tulevat jatkumaan. Hän ei kuitenkaan odota Putinin hyökkäävän Eurooppaan sotilaallisesti, jos Ukrainaan saadaan rauha.
– Kuitenkin sillä varauksella, että meidän on otettava uhka vakavasti. Meidän tulee näyttää vahvemmilta ja myös oltava sitä, jotta estämme häntä tulemasta.