Hertseg Novin tupaten täydessä kulttuurikeskuksessa räjähtää hurja huuto. Kuoromme on juuri julistettu yhdeksi kultaisen palkinnon saajaksi kansainvälisessä kuorokilpailussa.

Montenegrolaiseen turistikaupunkiin on kokoontunut kymmeniä kuoroja eri maista, Serbiasta meidän kuoromme lisäksi useampi muukin, yhteensä noin 900 laulajaa. Seinustalla myhäilee Muumipeikko ystävineen, sillä vasta muutamaan päivää aiemmin Suomen Belgradin-suurlähetystö on järjestänyt samassa paikassa Suomi-kulttuuripäivät.

Montenegro elää yhä enemmän turismista. Upouuden huoneistohotellimme ympäristö Hertseg Novin kupeessa, Igalon turistikeskuksessa, on keskellä rakennustyömaata. Etupuolelle rakennetaan uutta bussiasemaa, takapuolella töröttää hotellin runko. Raksalla keikkuu rakennusmiehiä.

Montenegrossa on tapahtunut huomattavaa kehitystä, kehui Euroopan unionin laajentumiskomissaari Marta Kos marraskuun alussa. Hän povasi maasta seuraavaa unioniin pääsevää jäsenehdokasta.

Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Moldova, Pohjois-Makedonia ja Ukraina ovat myös edistyneet, mutta Serbiaa unionin laajentumista koskevassa raportissa moitittiin raskain sanoin, raportoi Balkan Insight -sivusto.

Myönteinen vaikutelma on myös Suomea Montenegrossa edustavalla suurlähettiläs Niklas Lindqvistilla. Kun maa edistyy ja pääsee EU:n jäseneksi, se on signaali muille Länsi-Balkanin maille.

– Jos tehdään uudistuksia ja yhteiskuntaa kehitetään, niin positiivinen kehitys kohti EU:ta on mahdollista, Lindqvist kertoo puhelimitse Belgradista.

Montenegro on myös yhtynyt unionin ulkopoliittiseen linjaan, ja Lindqvistin mukaan Venäjän vaikutus on vähentynyt.



Muumit ilahduttivat kuorokilpailun osallistujia. Mia Tadic

Toisaalta on Montenegrossakin omat ongelmansa. Korruptiota ei ole tyystin kitketty täälläkään, ympäristöongelmia on ratkottavana. Lisäksi lokakuun lopussa Adrianmeren rannikkovaltiossa ryöpsähti pintaan ulkomaalaisviha, kun kaksi ulkomaalaista miestä, turkkilainen ja azerbaidzanilainen, puukotti montenegrolaista nuorta miestä Podgoricassa.

Seurasi levottomuuksia, joissa muun muassa yksi turkkilaisten pitämä ravintola poltettiin sisältä, samoin liiketila Barin kaupungissa, kertoo maan yleisradioyhtiö RTCG. Maahanmuuttovastaisissa mielenosoituksissa huudettiin rasistisia iskulauseita, kuten ”turkkilaiset ulos” ja ”tapa turkkilainen”. Poliisi pidätti kymmeniä maahanmuuttajia sekä useita paikallisia.

Pääministeri Milojko Spajić ilmoitti saman tien, että Turkin kansalaisten viisumivapaus poistetaan. Lisäksi ulkomaalaisten yritysten perustamista aiotaan vaikeuttaa. Moni saa oleskeluluvan juuri yrittäjyyden perusteella, vaikka liiketoiminta olisi olematonta.



Montenegron, Serbian ja Venäjän liput liehuivat yksityisellä tontilla Herceg Novissa kesällä 2023. Tänä vuonna Venäjän lippu oli hävinnyt. Mia Tadic

Väkiluvultaan 630 000 asukkaan Montenegrossa on sata tuhatta ulkomaalaista, joista moni väliaikaisella oleskeluluvalla.

Serbian kansalaisia on eniten, toiseksi suurin ulkomaalaisryhmä ovat venäläiset. Turkkilaisia on kolmanneksi eniten.

Montenegrolla on ongelma työvoiman kanssa, huomautti maahanmuuttolainsäädännön asiantuntija Bojan Bugarin Montenegron yleisradioyhtiö RTCG:n keskusteluohjelmassa.

Pikku valtiosta ei löydy työvoimaa omasta takaa, joten sitä on pakko hankkia muualta.

Infrastruktuurin parissa onkin paljon työtä, sillä luksusturisteja tavoittelevalla maalla on haasteita tieverkon, juomaveden ja viemäröinnin kanssa. Jätevedet johdetaan edelleen usein suoraan mereen.

Maahanmuuttovastaisuus on noussut ympäri Eurooppaa jo pitkään, mutta Länsi-Balkanilla tilanne on melko uusi. Jännitteitä ja etnisiä konflikteja on ollut riittämiin omasta takaa, ja muualta tulleisiin on suhtauduttu uteliaasti, vieraanvaraisestikin.

Maastamuutto ja vaatimaton syntyvyys ovat saanut aikaan sen, että työntekijöistä alkaa olla pula, ei vain Montenegrossa vaan myös Serbiassa ja Kroatiassa. Täältä on lähdetty pois paremman elämän perään, mutta kun tilalle tulee muukalaisia, ei sekään ole mieleen. Ummikot bussikuskit ja pikaruoan myyjät ovat alkaneet ärsyttää.

Montenegron ohella myös Kroatiassa on osoitettu mieltä vierastyöläisiä vastaan. ”Siirtolaiset raiskaavat lapsenne”, valisti kansallismielisen järjestön johtaja Jutarnji List -lehden mukaan Splitissä marraskuussa.

Koventunut ilmapiiri näkyy Kroatiassa myös suhteessa serbivähemmistöön. Vain päivää aiemmin kroaattihuligaanit riehuivat serbialaisten kulttuuripäivien innoittamina Splitissä. ”Tapa serbi” -huutoja kuului myös naapurimaassa, kun Kroatia pelasi Montenegroa vastaan jalkapallon MM-karsintaottelussa Podgoricassa maanantaina.



Serbian ortodoksikirkon lippu kirkon seinässä kertoo siitä, että Herceg Novissa montenegrolaiset kokevat olevansa myös serbejä. Mia Tadic

Montenegron omat etniset väännöt ovat viime vuosina liittyneet identiteettiin. Osa montenegrolaisista (33 prosenttia vuoden 2023 väestönlaskennassa) kokee olevansa montenegrolaisia serbejä, enemmistö taas pelkästään montenegrolaisia (44 prosenttia). Perinteiset vähemmistöt, islaminuskoiset bosniakit sekä albaanit, ovat seuranneet ortodoksislaavien kiistelyä sivusta.

Käytännössä jako on poliittinen; saman montenegrolaisen perheen jäsenissä voi olla itsensä etnisesti montenegrolaiseksi tai serbiksi kokevia. Tilannetta voisi verrata vaikka suomalaisiin ja savolaisiin – identiteetit ovat päällekkäisiä ja limittäisiä.

Montenegron kieltäkin on pidetty serbian murteena. Sille muovattiin virallinen kirjakieli vasta 2000-luvulla, itsenäisyysaatteen rinnalla ja muiden entisen Jugoslavian maiden inspiroimana.



Vuoristoravintolan seinällä komeilee perinnesoitin gusle sekä montenegrolainen hallitsija, piispa ja runoilija Petar Petrovic Njegos (1813–1851). Häntä pidetään myös Serbian kirjallisuuden suurimpana runoilijana. Mia Tadic



Kasvava turismi vaatii vierastyövoimaa. Uusi hotelli nousee Igalossa Montenegron rannikolla. Mia Tadic

Se joka laulaa, ei mieti pahaa, kuuluu täkäläinen sananparsi. Paluumatkalla kuorokilpailusta hoilotetaan bussissa, huristellaan perusparannettua vuoristotietä ja pysähdytään Žabljakin pikkukaupungissa.

Durmitor-vuoristo on Montenegron jylhintä seutua, sydänmaata, jossa roikkuu perinnesoitin gusle joka kodin seinällä. Montenegrolainen on ylpeä montenegrolaisuudestaan, vaikka pitäisi itseään myös serbinä. Täällä on juuri niin.

Kansallisuuskysymys on jakanut Montenegroa, mutta ei juuri nyt kiristä Montenegron ilmapiiriä. Elintaso on kohentunut, Nato-maan katse on kohti Euroopan unionia.

Ehkä ulkomaalaisvastaisuudessa on kaikuja 1800-luvulta, jolloin taistelu turkkilaisvaltaa vastaan oli suorastaan osa montenegrolaista identiteettiä. Ainakaan venäläiset eivät juuri nyt ärsytä, vaikka heitä on 21 000 ja turkkilaisia 13 400.

Kirjoittaja on Serbiassa asuva vapaa toimittaja ja innostunut kuoroharrastaja.