NHL-kautta 2025–26 on takana reilu neljännes. On vielä aikaista, mutta kun yksi liigakalenterin suurista merkkipäivistä, Yhdysvaltain kiitospäivä, on takana, alamme saada käsityksen, mitä kukin joukkue on ja mitä ei ole.
Mikä olisikaan parempi hetki kaivaa esiin punakynät ja jakaa arvosanoja?
Juuri näin The Athletic teki tällä viikolla, kun se pyysi NHL-toimittajiaan antamaan kouluarvosanan jokaiselle joukkueelle ennakko-odotukset huomioiden. Haluat varmasti näyttää joitakin näistä vanhemmillesi (tai general managerillesi). Toisia… ehkä et.
Anaheim Ducks: A+
Eric Stephens: Voisi saivarrella Ducksin vastustajilleen antamista maalipaikoista, mutta he pelaavat jännittävää jääkiekkoa ja menestyvät. Divisioonan kärjessä oleminen tässä vaiheessa ei ollut odotettua. Lukas Dostal on paikannut virheitä ja auttanut tuloksenteossa, mutta hän on loukkaantumisen vuoksi pois hetken aikaa. Joukkueessa on korkean tason konkareita tukemassa tähtipitoista, menoa johtavaa nuorta ydintä.
Boston Bruins: B+
Fluto Shinzawa: Bruins oli viime vuonna NHL:n viidenneksi huonoin joukkue. Kesän aikana joukkuetta ei juurikaan vahvistettu. Charlie McAvoy, Elias Lindholm, Casey Mittelstadt ja Viktor Arvidsson ovat olleet pois loukkaantumisten vuoksi. Silti Bruins on mukana playoff-paikkataistelussa samalla, kun se rakentaa kulttuuria, parantaa puolustusta ja tehostaa ylivoimapeliään.
Buffalo Sabres: C
Matthew Fairburn: Sabres on jälleen Itäisen konferenssin pohjalla. Epätasaisuus on ollut suurin ongelma. Arvosanaa nostaa kuitenkin se, että joukkue on pysynyt jotenkuten kilpailukykyisenä, vaikka se onkin viiden kärjessä loukkaantumisten takia väliin jääneiden otteluiden määrässä. Pystymme antamaan tarkemman arvion, kun kokoonpano on terveempi.
Calgary Flames: D+
Julian McKenzie: Ehkä viime kauden päätösarvosanamme Flamesille oli hieman ankara, kun otetaan huomioon, että se ylisuoriutui ja pääsi lähes pudotuspeleihin. Tämän pitäisi olla reilumpi arvosana, sillä maalintekotaidon puute yhdistettynä nuorten pelaajien alisuoriutumiseen (poikkeuksena Matthew Coronato) ja epäselvään viestintään uudelleenrakentamisesta on osaltaan vaikuttanut vaikeaan kauden alkuun.
Carolina Hurricanes: A-
Cory Lavalette: Hurricanes on ollut ilman kenties parasta pelaajaansa, puolustaja Jaccob Slavinia, joka on pelannut vain 37 minuuttia. Joukkue on kärsinyt useista muistakin loukkaantumisista. Lisäksi sillä on liigan 29. paras ylivoima ja 21. paras alivoima. Kaikesta huolimatta Carolina on Itäisen konferenssin kärkipäässä – mutta parantamisen varaakin on. Hurricanesilla on myös merkittävästi palkkakattotilaa vahvistuksia varten, minkä pitäisi aiheuttaa pelkoa koko muussa liigassa.
Chicago Blackhawks: A-
Scott Powers: Blackhawks on ollut yksi suurimmista yllätyksistä avausneljänneksellä. Connor Bedardin kolmannen kauden kehitys, Spencer Knightin tasainen laadukkuus ja Jeff Blashillin vaikutus hänen ensimmäisenä valmentajavuonnaan ovat kaikki tekijöitä, joiden ansiosta Blackhawks on kääntänyt paljon jos-sanoja puolelleen ja menestynyt paljon paremmin kuin kukaan odotti. Ennakkokäsitys oli, että joukkue kamppailee sarjan häntäpäässä. Parikymmentä peliä ei ole sama koko kausi, ja Blackhawksin nuori joukkue saattaa käydä vielä läpi kasvukipuja, mutta kauden alku antaa faneille toivoa sekä nykyhetkestä että tulevaisuudesta.
Colorado Avalanche: A+
Jesse Granger: Tämä oli helppo arvosana. Avalanche on ottanut pisteitä yhtä lukuun ottamatta kaikissa otteluissaan, mikä on melko uskomatonta, kun ollaan jo näin pitkällä. Se on kaatanut vastustajiaan lähes kolminkertaisella maalierolla verrattuna toiseksi parhaaseen joukkueeseen ja ovat yhtä hallitsevia myös monissa muissa tilastoissa. Avs on ollut selvällä erolla syksyn paras kiekkojoukkue.
Quebec Nordiques -asuinen Colorado Avalanche murjoi viikonloppuna Montreal Canadiensia. AOP
Columbus Blue Jackets: C
Aaron Portzline: Blue Jackets oli yksi parhaista tarinoista viime kaudella. Loppukiri ja niukka pudotuspelipaikan menettäminen saivat monet ajattelemaan (toivomaan?), että joukkue olisi valmis rokkaamaan heti tämän kauden alusta. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Jackets ei ole missään nimessä ulkona, mutta useat loppuvaiheiden johtojen menetykset ovat maksaneet arvokkaita pisteitä, ja se on ollut myös lannistavaa. Hyökkääjät Kent Johnson ja Sean Monahan eivät ole yltäneet viime kauden tasolle, mikä on jättänyt Columbuksen yhden tasaisen tulosketjun varaan. Se on yksi tapa elää nykypäivän NHL:ssä – mutta vaikea tapa menestyä.
Dallas Stars: A-
Mark Lazerus: Alkukauden neljän ottelun kompastelun jälkeen Stars on yhä melko lähellä mahtavaa Avalanchea Keskisen divisioonan ja koko liigan sarjataulukossa. Jason Robertson pelaa itseään Yhdysvaltain olympiajoukkueeseen, Mikko Rantanen täyttää sopimuksensa odotukset, ja Wyatt Johnston ottaa harppausta supertähteyteen. Kaikki tämä siitä huolimatta, että maalivahti Jake Oettinger on aloittanut keskinkertaisesti. Sitä voi sanoa huolenaiheeksi – tai sitten se kertoo, että tämä joukkue on todella hyvä, kunhan Oettinger pääsee iskuun. Kallistun jälkimmäiseen.
Mikko Rantanen on pelannut tuhdin tilipussinsa mukaisesti, arvioi Athletic-asiantuntija Mark Lazerus. AOP
Detroit Red Wings: B-
Max Bultman: Monina iltoina Red Wings on ansainnut enemmän kuin tämän arvosanan. Tähän viikkoon asti joukkue oli Atlantin divisioonan kärkipäässä pääasiassa tähtipelaajiensa upeiden alkukausien ansiosta. Toivomisen varaa on ollut erityisesti puolustuksessa; se on tehnyt vastustajien pelaamisen liian helpoksi menetyksillä ja virheillä. Itäisen konferenssin tasaisuuden myötä Red Wings on hyvin mukana, mutta jos se ei saa virheitä kuriin ja löydä maalintekoon syvyyttä, siellä on vaikea pysyä.
Edmonton Oilers: D
Daniel Nugent-Bowman: Oilersilla on kymmenen voittoa. Vain viisi niistä on tullut varsinaisella peliajalla. Vain kerran joukkue on voittanut useamman maalin erolla, jos ei huomioida tyhjiin tehtyjä osumia. Se on päästänyt eniten maaleja liigassa. Oilers saa tässä arviossa jonkin verran armoa, koska 25 ottelusta 16 on pelattu vieraissa ja avainpelaajiin lukeutuvilla Zach Hymanilla, Ryan Nugent-Hopkinsilla ja Jake Walmanilla on ollut loukkaantumisia. Silti kyseessä on ollut katastrofaalinen alku.
Florida Panthers: B
James Mirtle: Kyllä, Panthers on Itäisen konferenssin keskikastissa, eikä tekeminen ole aina ollut kaunista, mutta siltä puuttuu kiistatta kaksi tärkeintä pelaajaansa, Aleksander Barkov ja Matthew Tkachuk. Yhdeksästä viimeisestä ottelusta on tullut viisi voittoa, ja maaleja on alkanut taas syntyä. Statistiikka on vahvaa, joten Panthersin pitäisi olla playoff-joukkue – ja hankala vastus, kun Tkachuk palaa kauden toiselle puoliskolle.
Los Angeles Kings: B
Eric Stephens: Kings osoittaa vääriksi arviot, jotka ennustivat välitöntä tuhoa lattean siirtokesän jälkeen. Se saa edelleen asioita aikaan puolustuksella ja maalivahtipelaamisella. Darcy Kuemperilla on ollut vahva jatko Vezina-ehdokaskaudelleen. Corey Perry ja Joel Armia ovat olleet hyviä, monipuolisia vahvistuksia. Kings on onnistunut pysymään pudotuspelipaikalla loistavien vierastulostensa ansiosta, mutta hyökkäyspelissä olisi saatava enemmän aikaan. Muutamat alempien ketjujen pelaajat, jotka ovat aiemmin tuottaneet tasaisesti pisteitä, ovat tuskailleet maalinteon kanssa.
Minnesota Wild: B
Michael Russo: Kuukausi sitten, kun Wild oli voittanut kolme ensimmäisestä 12 ottelustaan, kukaan ei olisi voinut kuvitella tällaista arvosanaa. Miten poikkeuksellinen marraskuu Wildilla onkaan ollut: 11 voittoa, 1 tappio, 1 jatkoaikatappio. Jesper Wallstedt ja Filip Gustavsson ovat torjuneet yhteensä viisi nollapeliä. Kirill Kaprizov, Matt Boldy, Joel Eriksson Ek, Marcus Johansson, Brock Faber ja Jared Spurgeon ovat olleet erinomaisia.
Montreal Canadiens: B-
Arpon Basu: Canadiens sai kuuman alun, jota seurasi kylmä jakso. Tämä on juuri sitä, mitä se toivoi välttävänsä tällä kaudella. Kuitenkin 13-7-3-tilaston 23 pelin jälkeen se olisi ottanut vastaan, jos sitä olisi tarjottu ennen kauden alkua. Maalivahtipeli on ongelma ja ylivoima on ongelma, mutta tällä joukkueella on kokonaisuutena paljon vähemmän ongelmia kuin vuosi sitten. Lahjakkuus alkaa todella nousta pintaan. Joukkueen yrittäessä nousta uudelleenrakennusvaiheesta ensimmäinen neljännes on ollut enemmän kuin hyvä.
Nashville Predators: F
Joe Rexrode: Rehellisyyden nimissä on sanottava, että Predators ei ole dramaattisesti huonompi kuin sen odotettiin olevan. Joukkueen odotettiin olevan huono. Silti tämä on katastrofi, joka saattaa johtaa liigan jumboksi, tyhjennysmyyntiin ja pitkään uudelleenrakennukseen. Nashvillessä rakastetun Barry Trotzin tekemä pitkä sopimus Juuse Saroksen kanssa näyttää nyt erityisen ongelmalliselta.
New Jersey Devils: B
Peter Baugh: Devils on aloittanut vahvasti: 16-7-1. Matkassa on ollut loukkaantumisia – Jack Hughesin käsivamma on varmasti heittänyt hieman varjoa kauden alkuun – mutta mikään niistä ei vie koko kautta. Jotkut tilastot viittaavat ylisuoriutumiseen, mutta kokonaisuutena New Jersey voi olla ihan tyytyväinen kautensa alkuun.
New York Islanders: A-
Shayna Goldman: Islandersin kausi on ollut kaukana täydellisestä. Puolustus on ollut todellinen heikkous sekä viidellä viittä vastaan että alivoimalla. Mutta sen jälkeen kun Mathieu Darche otti ohjat käsiinsä ja aloitti uudistuksen, odotukset muuttuivat – ja Islanders on ylittänyt ne. Matthew Schaefer on tehnyt välittömän vaikutuksen dynaamisella, monipuolisella pelillään. Bo Horvat ja Mathew Barzal ovat olleet ratkaisevia tekijöitä hyökkäyksessä, ja kun Ilja Sorokin pääsi eroon kesäterästä, hän on ollut vahva maalilla. Joten vaikka Islanders ottaisi askeleen taaksepäin ja myisi pelaajia siirtotakarajalla, tuo edistysaskel on erittäin tärkeä isossa kuvassa.
New York Rangers: C
Vincent Z. Mercogliano: Huoli Rangersin hyökkäysvoimasta ja syvyydestä on noussut esiin sekasortoisen 26 ottelun aikana. Parhaat pelaajat eivät tuota tarpeeksi, ja pohjaketjut kärsivät armottomasti taitovajeesta. Rangers on tehnyt keskimäärin 2,56 maalia ottelussa, mikä on kolmanneksi vähiten koko liigassa. Kotisaldo on vain 2-7-1, ja viisi kertaa joukkue on jäänyt maaleitta kotona. Pääasiallinen syy, ettei Rangers saa arvosanakseen D:tä tai huonompaa, on puolustus, joka on parantunut huomattavasti uuden valmentajan Mike Sullivanin alaisuudessa.
Ottawa Senators: B+
Julian McKenzie: Viikon alussa Senators oli ainoa kanadalainen joukkue pudotuspelipaikalla. Tämä on jo muuttunut ja tulee muuttumaan edelleen, sillä Itäisessä konferenssissa tilanne on ollut vaihteleva. Senators on pysynyt pinnalla huolimatta alkukauden ongelmista maalivahtipelissä sekä erikoistilanteissa ja kapteeni Brady Tkachukin poissaolosta. Arvosana nousee, jos se jatkaa hyvää pelaamistaan ja pulmakohdat kehittyvät.
Philadelphia Flyers: B
Kevin Kurz: Flyers pyrkii parantamaan tällä kaudella, ja monin tavoin näyttää siltä, että joukkue on siinä onnistunut. Kesän hankinnat, kuten Trevor Zegras ja Dan Vladar, ovat olleet verrattoman arvokkaita. Flyers on yleisesti ottaen puolustanut jämäkästi, mutta erityisesti Travis Sanheim ja Cam York ovat kantaneet raskasta taakkaa. Hyökkäyspelaaminen on äärimmäisen epävakaata. Jää nähtäväksi, onko sillä tarvittavaa lahjakkuus- tai jääkiekkotajua toteuttamaan uuden valmentajan Rick Tocchetin haluamaa kiekollista pelaamista.
Pittsburgh Penguins: B+
Josh Yohe: Lokakuu oli erinomainen, marraskuu ei niinkään. Penguins lähti kauteen vaatimattomilla odotuksilla, mutta nyt joukkue taistelee pudotuspelipaikasta lukuisista loukkaantumisista huolimatta. Dan Muse ja hänen joukkueensa ovat tehneet hyvää työtä.
San Jose Sharks: A+
Eric Stephens: Sharksin tavoite kaudelle oli ottaa askel eteenpäin. Kun kausi alkoi saldolla 0-4-2, taistelu playoff-viivalla ei vaikuttanut realistiselta, mutta siellä joukkue on. Toista kauttaan valmentava Ryan Warsofsky on kannustanut ja piiskannut vastaanottavaista joukkuetta, joka on nykyään sangen kiinnostava 19-vuotiaan tulevan supertähden Macklin Celebrinin ansiosta. Hän ei ole yksin. Will Smith maalaa usein, ja Jaroslav Askarov loistaa maalilla epävarman alun jälkeen.
Seattle Kraken: B+
Thomas Drance: Kraken on kerännyt erittäin vaikuttavat 28 pistettä 23 ottelussa huolimatta monien ydinpelaajiensa loukkaantumista. Lane Lambert on saanut Seattlen pelaamaan tiukkaa puolustuspeliä, ja jotkut sen nuorimmista pelaajista – Matty Beniers ja Shane Wright – ovat olleet keskeisiä tekijöitä näissä puolustuksellisissa tuloksissa. Kraken ei ole antanut vastustajalle helppoa ottelua vielä tällä kaudella, mikä voi tehdä joukkueesta vaarallisen taistelussa Läntisen konferenssin playoff-paikoista.
St. Louis Blues: F
Jeremy Rutherford: Jos faneille olisi kerrottu kauden alussa, että Blues on kiitospäivänä sarjataulukon pohjilla, he olisivat olleet kauhuissaan. Odotukset Bluesia kohtaan olivat paljon korkeammalla sen jälkeen, kun se lähes pudotti Winnipeg Jetsin viime keväänä ensimmäisellä playoff-kierroksella. Ehkä odotukset olivat liian kovat joukkueelle, joka on yhä retool-vaiheessa. Mutta se, että joukkue on häntäpäätä lähes jokaisessa tilastokategoriassa, antaa hylätyn arvosanan.
Tampa Bay Lightning: B
Shayna Goldman: Lightning kompasteli ensimmäiset kaksi viikkoa tilastolla 1-3-2, mutta joukkue on kääntänyt kurssin ja noussut Atlantin divisioonassa. Kaikki ei ole ollut täydellistä: ylivoima ei ole tarpeeksi vaarallinen, eikä Brayden Point ole saavuttanut parasta vauhtiaan. Mutta kunniaa Lightningille kuuluu siitä, että joukkue on selviytynyt läpi useiden tärkeiden loukkaantumisten, mukaan lukien Victor Hedmanin poissaolo.
Toronto Maple Leafs: D
Jonas Siegel: Alku on ollut huono. Askel taaksepäin Mitch Marnerin siirryttyä Vegasiin oli odotettavissa, mutta tämä on ollut paljon, paljon pahempaa. Tuskin mikään on mennyt niin kuin pitäisi. Leafs on ollut puolustuksellisesti heikko, erikoistilanteet ovat olleet keskinkertaisia, maalivahtipeli (viime aikoihin asti) ei ole ollut tuloksekasta, eikä valmentaja Craig Berube ole onnistunut löytämään ratkaisuja. Loukkaantumiset ovat tehneet tilanteesta entistä haastavamman. Kaiken kukkuraksi Leafs ei pystynyt hyödyntämään pehmeää, kotipainotteista otteluohjelmaansa.
Utah Mammoth: B
Harman Dayal: Vauhti on hyytynyt unelma-alun jälkeen, mutta joukkue on silti kiinni playoff-paikassa. Utah hallitsee peliä hyvin, mutta ylivoima on yksi NHL:n heikoimmista. Jossain määrin Mammoth on kärsinyt heikosta maalivahtipelaamisesta, sillä torjuntaprosentti viidellä viittä vastaan on lähellä liigan pohjaa. Kaiken kaikkiaan Mammoth on näyttänyt pudotuspelitasoiselta joukkueelta, mikä on rohkaisevaa.
Vancouver Canucks: F
Thomas Drance: Vancouverin odotettiin taistelevan playoff-paikasta, mutta se on sen sijaan pelannut tankkaavan joukkueen tasolla. Silmämääräisesti, päästettyjen maalien määrällä tai millä tahansa muulla mittarilla arvioituna Vancouver on heikoimmin puolustava joukkue ja heikko myös alivoimapelaamisessa. Canucksilla on edelleen Quinn Hughes ja dynaaminen ykkösylivoimakenttä, mutta loukkaantumiset – erityisesti keskushyökkääjien – ovat merkittävästi heikentäneet kykyä pysyä vastustajien tahdissa viisi vastaan viisi -pelissä. Silti kausi on ollut Canucksille pelkkää painajaista.
Onko Quinn Hughes lähtökuopissa? AOP
Vegas Golden Knights: C-
Jesse Granger: Golden Knightsilla on enemmän tappioita kuin voittoja, mikä on harvinaista seuran yhdeksänvuotisessa historiassa. Joukkueella on yhdeksän tappiota 13 ottelussa tässä kuussa, mutta ennätykselliset kahdeksan jatkoaika- ja voittomaalikilpailutappiota ovat pitäneet sen suurimmaksi osaksi playoff-paikalla. Mark Stonen loukkaantuminen satutti pahasti, mutta hän palasi keskiviikkona, joten valoisampia päiviä pitäisi olla edessä. Toistaiseksi Golden Knights saa hyväksytyn arvosanan siksi, että pysyvät pinnalla vaikka eivät pelaakaan erityisen hyvin.
Washington Capitals: C+
Sean Gentille: Suurin osa kaudesta on ollut vuoristorataa mukaan lukien kymmenen ottelun jakso, jolloin he voittivat kaksi, hävisivät kuusi ja pelasivat kahdesti tasan maalierolla 25–34. Viimeistely on heikkoa ja ylivoima on alle keskitason, mutta Capitalsin vahvuudet – laadukas viisi vastaan viisi -pelaaminen ja ennen kaikkea Logan Thompson – pitävät joukkueen siellä, missä sen kuuluukin olla: tiukasti pudotuspelikuvioissa.
Winnipeg Jets: C
Murat Ates: Olisi epäaitoa julkaista tarina nimellä ”Winnipeg Jets tulee kompuroimaan mutta älä laske sitä pois pelistä kun niin käy” kausiennakossa ja sitten olla järkyttynyt tai kauhistunut siitä, että Presidents’ Trophyn voittajien saldo on vain 12-11-0. Winnipegin täytyy raapia ja kynsiä playoff-paikkansa eteen tällä kaudella. Peli alkoi käydä paremmin, kun Dylan Samberg, Adam Lowry ja Cole Perfetti palasivat kokoonpanoon, mutta joukkue on jälleen hävinnyt neljä ottelua putkeen. Taso on kovempi kuin olemme nähneet, mutta Winnipegin ongelmat – tempo, rakenne, yhtenäisyys ja alaketjujen tulostuki – ovat olleet näkyvissä tähän asti.
The Athleticin arvosanat
Anaheim Ducks A+
Colorado Avalanche A+
San Jose Sharks A+
Carolina Hurricanes A-
Chicago Blackhawks A-
Dallas Stars A-
New York Islanders A-
Boston Bruins B+
Ottawa Senators B+
Pittsburgh Penguins B+
Seattle Kraken B+
Florida Panthers B
Los Angeles Kings B
Minnesota Wild B
New Jersey Devils B
Philadelphia Flyers B
Tampa Bay Lightning B
Utah Mammoth B
Detroit Red Wings B-
Montreal Canadiens B-
Washington Capitals C+
Buffalo Sabres C
Columbus Blue Jackets C
New York Rangers C
Winnipeg Jets C
Vegas Golden Knights C-
Calgary Flames D+
Edmonton Oilers D
Toronto Maple Leafs D
Nashville Predators F
St. Louis Blues F
Vancouver Canucks F
Tämä artikkeli ilmestyi alun perin The Athleticissa.
Artikkelin pääkuva: AOP
© 2025 The Athletic Media Company.