Suomen suhdanne-ennusteita on jouduttu rukkaamaan alaspäin moneen kertaan.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuvaaja: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuvaaja: Liisa Takala.
Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuotteen volyymi pieneni 2025 heinä-syyskuussa 0,3 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote pieneni enemmän, 0,6 prosenttia vuoden 2024 kolmannen neljänneksen tasolta.
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan suhdanne jatkui Tilastokeskuksen vuoden kolmannen neljänneksen bruttokansantuotteen lukujen perusteella vaisuna.
“Lieviä myönteisiä merkkejä pystyy sinnikkäällä yrittämisellä löytämään”, sanoo Appelqvist.
Kuluvan vuoden suhdanne-ennusteita on jouduttu tarkistamaan moneen kertaan alaspäin. Pääekonomistin mukaan tuoreiden tietojen perusteella on selvää, että ennusteissa on edelleen tuntuvaa laskupainetta.
”Koko vuoden kasvu tulee painumaan lähelle nollaa”, Appelqvist ennustaa.
Tilastokeskus julkisti ennakkotiedon vuoden toisen neljänneksen bruttokansantuotteesta kuukausi sitten. Silloin bruttokansantuotteen ennakoitiin supistuneen neljännesvuositasolla 0,1 prosenttia. Alun perinkin kehno ennakkolukema tarkentui siis alaspäin. Tilannetta tasapainottaa se, että alkuvuoden lukemia korjattiin ylöspäin.
Makroluvuissa on kuitenkin jotain positiivistakin. Tarkentuneiden kasvulukujen lisäksi tänään saatiin yksityiskohtaisempia tietoja bruttokansantuotteen kehityksen taustalla olevista tekijöistä.
”Alaerien tarkasteleminen paljastaa myös pieniä valonpilkahduksia erityisesti tavaraviennin ja investointien osalta. Kaikkiaan yksityiset kysyntäerät kehittyivät olosuhteisin nähden siedettävästi”, sanoo Appelqvist.
Vienti ja yksityiset investoinnit nousivat, ja yksityinen kulutuskin pinnisti 0,2 prosentin nousuun suhteessa edelliseen neljännekseen.
Sen sijaan julkinen kulutus ja erityisesti julkiset investoinnit olivat laskussa.
”Suomen talouden Akilleen kantapääksi muodostunut yksityinen kulutus pinnisti lievästi plussalle, mutta kotimainen kysyntä on edelleen niin vaisua, ettei se riittäisi nostamaan taloutta”, toteaa Appelqvist.
Parempia lukemia saatiin lokakuun kokonaistuotantoa kuvaavasta kuukausittaisesta suhdannekuvaajasta. Kokonaistuotantoa kuvaava indikaattori nousi Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa 0,7 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Vuositasolla oltiin edelleen 0,1 prosenttia laskussa.
”Todellista suunnanmuutosta ei ole vielä nähty, mutta ainakin vuoden viimeinen neljännes sai kohtalaisen hyvän alun. Vaikka viimeinen neljännes menisi paremmin, ei se riitä enää pelastamaan kuluvaa vuotta, mutta se lisäisi luottoa ensi vuoteen ja parempaan suhdanteeseen tulevaisuudessa”, arvioi Appelqvist