Suomen sähköntuotannosta peräti 95 prosenttia perustui viime vuonna fossiilittomiin energialähteisiin. Tilastokeskuksen mukaan sähkön kokonaistuotannosta jo 57 prosenttia syntyi uusiutuvilla energialähteillä.
Ennätyslukemien taustalla on kaksi ajuria: ydinvoiman vakaa peruskuorma ja sääriippuvaisen tuulivoimatuotannon suuri kasvu.
Uusiutuvasta sähköstä valtaosa tuotettiin tuulivoimalla sekä sitten vesivoimalla ja puuperäisillä polttoaineilla. Tuulivoima kerrytti viime vuonna neljänneksen Suomen sähköntuotannosta. Kotimainen sähköntuotanto kattoi lähes koko kulutuksen.
Sähkön tarjonta voi vaihdella entistä enemmän.
Samaan aikaan, kun fossiiliton tuotanto on kasvanut, fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa, säädettävää kapasiteettia on suljettu päästöjen vuoksi. Rakennemuutos on luonut uuden haasteen, sillä sääriippuvaisen tuotannon osuuden kasvaessa sähkön tarjonta ja hinta voivat vaihdella entistä enemmän.
Koska Suomessa tuulisuus vaihtelee laajalti samassa tahdissa, korkean tuotannon hetkinä sähkön tukkuhinta romahtaa. Uusien tuulipuistojen rakentamista hillitseekin se, että tuottajat eivät saa korkeaa hintaa parhaan tuotannon aikaan.
Aurinkoenergian osuus on vielä vähäinen, mutta lähes joka kuntaan nousevat aurinkopuistot muuttavat tilannetta. Aurinkovoimakapasiteetti on moninkertaistumassa. Kanta-Hämeessäkin on vireillä useita teollisen mittaluokan aurinkopuistoja.
Aurinkovoiman kasvu koettelee tuulivoiman lailla tuotantojärjestelmän dynamiikkaa, sillä aurinkovoimasta kertyy ylituotantoa kesäpäivisin ja tuotanto hiipuu pimeään vuodenaikaan.
Uuden suuren ydinvoimalan sijaan toiveita on asetettu sarjatuotantoisiin pienydinvoimaloihin, mutta niidenkin käyttöönotto vaatii paljon kehittämistä.
Sähköverkon lyhytaikaisiksi tasapainottajiksi on rakenteilla suuria akkuvarastoja, jotka purkavat varastoimansa sähkön verkkoon reservimarkkinoille silloin, kun kulutus ja tuotanto ovat epätasapainossa. Pitkäkestoisempaa varmuutta toisivat pumppuvoimalaitokset.
Tuuli- ja aurinkovoiman kovasta kasvusta huolimatta Suomi ei ehkä pysy sähkön kokonaiskysynnän nousun perässä. – ei varsinkaan kun maahan rakennetaan isoja datakeskuksia ja suunnitellaan vetytaloutta. Kantaverkon vahvistamisen lisäksi tarvitaan säädettävää ja ennustettavaa kapasiteettia vesivoimasta alkaen sekä kannustimia kulutusjoustoille.